Taiteen käyttö vanhustyössä tuo iloa myös hoitajille

 | Tiede vaikuttaa!

Tuttu laulu voi rauhoittaa muistisairasta ja aiemmin aggressiota aiheuttanut hoitotilanne saattaa sujua helpommin. Musiikin mukana tulee myös liikuttua. Hoitohenkilökunta on huomannut, että samalla vanhusten omanarvontunto nousee ja hoitotyö helpottuu.

Joskus kiinnostava tutkimus voi saada alkunsa puoliksi vahingossa. Näin kävi etnomusikologi Taru Tähdelle, kun hän asui vuonna 2012 Sastamalassa lähellä vanhainkotia.

– Olin lasten kanssa kotona ja mietin usein, onko vanhuksilla siellä tekemistä vai onko heillä yksinäistä, Tähti sanoo.

Tähti päätyi vetämään lauluryhmää vanhainkodin asukkaille. Jotta toiminta ei jäisi riippuvaiseksi ulkopuolisesta vetäjästä, hän päätti kouluttaa asukkaat ohjaamaan musiikkitoimintaa itse yhdessä työntekijöiden kanssa.

Siitä sai alkunsa Hopun palvelukeskuksessa edelleen toimiva Musiikkimoottorit-lauluryhmä ja kimmoke Tähden loppusuoralla olevaan ArtsEqual-hankkeen väitöstyöhön, jossa hän tutkii taidetoiminnan vaikutusta vanhusten hoitolaitosten asukkaisiin.

Hoitaja voi hyvin, kun hoidettavat voivat hyvin

Etnomusikologi Tähti havaitsi tutkimuksessaan, että hoitajien työhyvinvointiin vaikuttaa merkittävästi se, kokevatko he voivansa tehdä työnsä hyvin: ovatko asiakkaat tyytyväisiä ja miten kommunikaatio ja hoitotoimenpiteet sujuvat.

– Palautteen mukaan taidelähtöisiä menetelmiä käyttäneet hoitajat tunsivat pystyvänsä tarjoamaan asiakkaille monipuolisempaa kuntoutusta ja läsnäoloa. Se toi mielihyvää arkisesta työstä.

Tämä ilmeni, kun Tähti tutki Sastamalan opiston toteuttamaa Kulttuurikuntouttajat-valmennusta, jossa hoitajia opastettiin käyttämään taidelähtöisiä menetelmiä hoivatyössään.

Kulttuurikuntouttajat-valmennuksessa pyrittiin siihen, että taiteen ja kulttuurin hyödyntäminen hoivatyössä lähtee henkilökunnan omasta harrastuneisuudesta ja kiinnostuksenkohteista, eikä niiden soveltaminen hoitokodin arjessa vaadi ulkopuolisia ammattilaisia.

Joku toi työhönsä poppanankudontapiiriä, toinen kokosi asiakkaiden kanssa valokuvia ja tarinoita elämänkaarikansioihin, yksi kuvitti laulukansion yhteiseen käyttöön.

– Kun työssä sai hyödyntää omia taitojaan kokonaisvaltaisesti, se laajensi käsitystä omasta ammattilaisuudesta ja lisäsi työhyvinvointia.

Yksi yllättävä positiivinen tulos oli Tähden mukaan rohkeuden lisääntyminen.

– Jotkut olisivat halunneet tuoda kulttuurista otetta työhönsä jo aiemmin, mutta eivät pitäneet sitä mahdollisena työilmapiirin tai esimiesten asenteen vuoksi. Koulutus tavallaan antoi luvan siihen, ja rohkeutta puolustaa omaa ihmiskäsitystään ja näkemyksiä asiakkaiden tarpeista.

Kerran viikossa järjestettävissä laulutapahtumissa käy parhaimmillaan 60-70 henkilöä. Ryhmään kuuluvat myös Osmo Anttila ja Marjatta Ruotsalainen. Kuva: Annina Mannila

Laulamisen jälkeen henki kulkee helpommin

Tähden liikkeelle polkaiseman Hopun palvelukeskuksen Musiikkimoottorit-lauluryhmän otti vastuulleen asumisyksikön esimies Terttu Sulanne yhdessä laulamista harrastaneen asukkaan kanssa.

– Tuo valtavasti iloa itselle, kun näkee että ihminen nousee sieltä sängynpohjalta laulamaan. Asiakkaan omanarvontunto nousee, kun hän huomaa pystyvänsä johonkin, afasiapotilaiden puhe paranee ja muistisairaat alkavat muistaa. Liikkuminen paranee, kun väkisinkin kädet liikkuu tai jalka vippaa laulun tahdissa, Sulanne sanoo.

Joka keskiviikko kello yhdeltä kokoontuvassa lauluryhmässä käy parhaimmillaan 60–70 osallistujaa. Omaiset ovat tervetulleita mukaan, ja osallistujia tulee myös viereisistä vanhusten kerrostaloista.

– Viime vuonna teimme tilastoa siitä, miten paljon ihmisiä kävi eri tapahtumissa, kuten hartaustilaisuuksissa. Musiikkimoottorit oli suosituin.

Tilaisuudessa lauletaan vanhoja ja uudempiakin lauluja osallistujien toiveiden mukaan. Silloin tällöin tuttu haitarinsoittaja tulee matkakorvauksia vastaan säestämään, Sulanne kertoo.

– Musiikkimoottorit on minulle henkireikä esimiestyön ja hoitotyön lomassa. Se on osa työtehtäviäni, asiakkaiden vuoksihan sitä tehdään, mutta sen jälkeen tuntee itsekin olonsa virkistyneeksi, oikein huomaa miten hengitys paranee. Se antaa meille voimavaroja ja jaksamista, Sulanne sanoo.

Ei pelkästään resursseista kiinni

Vanhustenhoidon ongelmat ovat viime aikoina olleet paljon otsikoissa. Pakko kysyä, onko kulttuuritoiminnan tuominen vanhustyöhön ylipäätään mahdollista, kun resurssit ovat jo valmiiksi tiukilla? Kyllä ja ei, vastaa tutkija Taru Tähti.

– Tarvitaan sekä resursseja että hoiva- ja työkulttuurin muutosta. Jotkut asiat ovat enemmän kiinni ajattelutavasta kuin resursseista, Tähti sanoo.

Esimerkiksi hän nostaa niin sanotun hoivalaulun, jonka on tutkimuksissa osoitettu ennemmin säästävän kuin vievän aikaa.

– Asiat sujuvat helpommin, kun laulua käytetään vaikkapa muistisairaiden kanssa. Tuttu laulu rauhoittaa, ja hoitotilanne, joka muuten saattaisi aiheuttaa aggressioita, sujuu nopeammin ja helpommin, Tähti kuvaa.

Työntekijälle taiteen käyttö antaa voimavaroja, jos sitä kautta saa tunteen, että on pystynyt hoitamaan työnsä hyvin, kun vanhus on tullut kuulluksi ja kohdatuksi.

– Siksi minusta ei voi ajatella niin, että ensin pitäisi saada lisää resursseja ja sitten vasta voidaan ottaa mukaan taidetta. Kulttuurinen työskentelytapa on yksi keino lisätä jaksamista ja käyttää resursseja viisaasti, Tähti sanoo.

Sekä Tähti että Terttu Sulanne haluavat muistuttaa, etteivät uutisotsikoiden kauhukuvat kerro koko totuutta vanhustenhoidosta. Monissa paikoissa hoito on hyvää ja aikaa riittävästi. Vaikkapa yhdessä laulamiseen.

Musiikkimoottorit-ryhmässä lauletaan niin vanhoja kuin uusiakin kappaleita sen mukaan, mitä osallistujat toivovat. Kuva: Annina Mannila

ArtsEqual

Taideyliopiston koordinoima ArtsEqual-hanke tutkii, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa.

Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto.

Konsortiopartnereina ovat Työterveyslaitos, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore, Lappeenrannan yliopisto ja Turun yliopisto.

Taidetoiminnan taloudellisten vaikutusten arviointi työyhteisössä

Työyhteisön taidetoiminnalla voidaan tavoitella esimerkiksi työhyvinvoinnin tai luovuuden kasvua tai tuottavuuden lisääntymistä. Toiminnan vaikutukset ovat kuitenkin aina monitahoisia, ja niihin vaikuttavat niin toimintaympäristöstä johtuvat tekijät kuin osallistujien omat motiivit. Työnantajan näkökulmasta on tärkeää asettaa taidetoiminnalle tavoitteet, joiden toteutumista voidaan arvioida.

ArtsEqual-hankkeen Työterveyslaitoksen tutkijoiden Jarno Turusen, Heli Ansion ja Pia Hounin kirjoittama tietopaketti ehdottaa tapoja arvioida ja tutkia taidetoiminnan talousvaikutuksia. Tätä tietoa voivat hyödyntää poliittiset päättäjät, organisaatioiden johto, taiteen välittäjätahot ja taideammattilaiset.

Tutustu julkaisuun täällä!

Teksti: Silja Ylitalo

Pääkuvan kuvateksti: Osmo Anttila ja asumisyksikön esimies Terttu Sulanne osallistuvat Musiikkimoottoreiden laulutuokioihin. Toisinaan ryhmän kokoontumisia käy säestämässä harmonikan soittaja Jouko Vesa (oik.) Kuva: Annina Mannila

Tarina on osa Tiede vaikuttaa! -kampanjaa, jonka toteuttavat yhdessä Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ja Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanet. Seuraa kampanjaa Twitterissä tunnisteella #tiedevaikuttaa ja jaa samalla oma tarinasi siitä, miten tiede on vaikuttanut sinun elämääsi.

Jaa:

Lisää ajankohtaisia asioita

 | Tiede vaikuttaa!

Mitä jos vettä ei yhtäkkiä olisikaan? Tulevaisuuden uhkakuvia tutkimalla varaudumme pahimpaan

Tuttu laulu voi rauhoittaa muistisairasta ja aiemmin aggressiota aiheuttanut hoitotilanne saattaa sujua helpommin. Musiikin mukana tulee myös liikuttua. Hoitohenkilökunta on huomannut,…

 | Tiede vaikuttaa!

Hyvä aurinko, paha aurinko?

Tuttu laulu voi rauhoittaa muistisairasta ja aiemmin aggressiota aiheuttanut hoitotilanne saattaa sujua helpommin. Musiikin mukana tulee myös liikuttua. Hoitohenkilökunta on huomannut,…

 | Tiede vaikuttaa!

Saadaanko tulevaisuuden akkumetallit käytetyistä akuista vai kaivoksista?

Tuttu laulu voi rauhoittaa muistisairasta ja aiemmin aggressiota aiheuttanut hoitotilanne saattaa sujua helpommin. Musiikin mukana tulee myös liikuttua. Hoitohenkilökunta on huomannut,…