Korkeakoulujen viesti hallitustunnustelijalle: Kaksi merkittävintä kysymystä muille puolueille

 | Tiedotteet

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ja Sivistystyönantajat onnittelevat Antti Rinnettä vaalivoitosta. Samalla järjestöt muistuttavat, että Suomi menestyy vain koulutukseen ja osaamiseen investoimalla. Koulutus- ja tutkimuspanostuksilla luodaan hyvinvointia, nostetaan tuottavuutta, turvataan työllisyyttä ja ehkäistään syrjäytymistä.

– Ennen vaaleja Rinne ja SDP puhuivat koulutuksen ja tieteen kunnianpalautuksesta. Myös muut vaalien voittajat ovat korostaneet koulutuksen ja tutkimuksen merkitystä. Hallitustunnustelijan on syytä varmistaa tähän tavoitteeseen sitoutuminen hallitusneuvotteluihin haluavilta puolueilta, esittää Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen.

Arene, Unifi ja Sivistystyönantajat ehdottavatkin, että tuleva hallitustunnustelija esittää puolueille kaksi konkreettista kysymystä:

1. Oletteko sitoutuneet nostamaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen osuuden 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä? Jos, niin millä keinoilla tavoite saavutetaan?

2. Kannatatteko korkeakoulutuksen laajentamista niin, että puolet ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä? Jos, niin miten varmistatte korkeakouluille tavoitteen edellyttämät resurssit?

Ennen vaaleja useimmat puolueet suhtautuivat näihin Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:ssa määriteltyihin tavoitteisiin myönteisesti.

– Nyt on aika pohtia, millä toimenpiteillä koulutustasoa ja tutkimusrahoitusta ryhdytään käytännössä nostamaan. Hallituksen on tärkeää päästä keinoista yksimielisyyteen, jotta se pystyy tekemään vaikuttavaa tutkimus- ja korkeakoulupolitiikkaa, linjaa UNIFIn toiminnanjohtaja Leena Wahlfors.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa linjataan, että puolet 25–34-vuotiaista suorittaisi korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä. Nykytila on vision tiekartan mukaan 42 prosenttia.

Tutkimus, kehitys- ja innovaatiorahoituksen nostaminen neljään prosenttiin edellyttää puolestaan isoja lisäpanostuksia niin yksityiseltä kuin julkiselta sektorilta. Tiekartan mukaan valtion tulisi kaksinkertaistaa omat T&K-menonsa vuoden 2018 tasosta, joka oli noin 1,9 miljardia, jotta tavoite saavutettaisiin. Rahoituksen lisääminen on välttämätöntä, jos Suomen menestyksestä tahdotaan pitää huolta myös jatkossa.

– Luotamme siihen, että tuleva hallitus näkee panostukset koulutukseen ja tutkimukseen investointina tulevaisuuteen, toteaa Sivistystyönantajien toimitusjohtaja Teemu Hassinen.

Helsingissä 16.4.2019

Arene UNIFI Sivistystyönantajat

Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle: Vision tiekartta

Jaa:

Lisää ajankohtaisia asioita

 | Tiedotteet

Korkeakoulut valmiita tukemaan yhteiskunnan jälleenrakennusta vastuullisesti ja laadusta tinkimättä

Korkeakouluilla on rooli suomalaisen yhteiskunnan toipumisessa koronakriisistä, katsovat korkeakouluja, niiden henkilöstöä ja opiskelijoita edustavat järjestöt. Jälleenrakentamisessa keskeistä on taata koulutuksen korkea...

 | Tiedotteet

Digivisio 2030 -hankesuunnittelu etenee – digitalisaation hyödyntäminen korkeakoulutuksessa nyt entistäkin tärkeämpää

Suomen korkeakoulut ovat yhteistyössä käynnistäneet Digivisio 2030 -hankkeen. Sen tavoitteena on avata oppimisen kansalliset tietovarannot niin yksilön kuin yhteiskunnankin käyttöön mahdollistaen...

 | In English, Tiedotteet

Universities prepare for the next stages of the corona pandemic – ‘The decisions made by the government will enable universities to operate safely in exceptional circumstances’

On Monday 4 May, the Finnish government announced how the control measures necessitated by the coronavirus will continue. The recent decisions...