Apurahatutkijan asemaa yliopistoissa halutaan parantaa

 | Tiedotteet

Apurahatutkijoiden asema yliopistoissa vaihtelee, kertoo Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen tekemä tuore selvitys. Yliopistot ovat parantaneet apurahatutkijoiden asemaa ja työskentelyolosuhteita viime vuosina esimerkiksi työtilojen, apurahan ja työsuhteen yhdistämisen tai työterveyshuollon palveluiden osalta. Edelleen apurahalla työskentelyyn liittyy myös epäselvyyksiä, epätietoisuutta ja ulkopuolisuuden kokemuksia.

Selvityksen tilasivat Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry ja Säätiöt ja rahastot ry. Kyseessä on ensimmäinen yliopistorajat ylittävä kokonaistarkastelu.


– Kaikilla on yhteinen tahtotila apurahatutkijoiden toimintaedellytysten parantamiseen. Teetimme yhteisen selvityksen, jotta saamme laajemmin käyttöön hyväksi koettuja käytänteitä eri yliopistoista sekä malleja yhteisille toimille säätiöiden ja rahastojen kanssa. Unifin hallituksen puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen sanoo.

Apurahatutkijoita on yliopistoissa Melan mukaan yhteensä 3500 (2019). Apurahatutkimusta tehdään väitöstutkimuksen yhteydessä, mutta myös sen jälkeen tutkijatohtorivaiheessa tai myöhemmin akateemisella uralla. Osa tekee tutkimustaan yksin, osa on mukana laajoissa tutkimushankkeissa. Apurahansaajat ovat siis varsin moninainen joukko. Suurin ryhmä ovat väitöstutkimustaan apurahalla rahoittavat tutkijat.

Tutkijanuran haasteet eivät riipu rahoituksen lähteestä

Selvitys toteaa, että useat apurahatyön haasteet liittyvät yleisempään tutkimustyön pätkittäisyyteen, väitöskirjan rahoituksen rikkonaisuuteen ja tutkijanuran alkuvaiheeseen liittyvään työsuhteen määräaikaisuuteen.

Tutkijat itse kokevat apurahalla työskentelevät yliopistoissa täysin samanarvoisiksi tutkijoiksi. Tiede- ja yliopistoyhteisöön kuuluminen on selviö, työyhteisöön kuuluminen kompleksisempi kysymys. Koska apuraha ei muodosta työsuhdetta, kokemus eriarvoisuudesta voi olla voimakas, kun käytössä ei ole yhteneviä palveluita ja resursseja. Selvitys osoittaa, että palveluja kuitenkin on pystytty lisäämään.

Suurin osa yliopistoista ei kerää tai onnistu kattavasti keräämään tietoa apurahatutkijoistaan. Kaikissa yliopistoissa ei ole apurahatutkijoista yliopistotason ohjeita, jolloin apurahatutkijoiden asemassa ja palveluissa syntyy kirjavia käytäntöjä myös saman yliopiston sisällä. Vaihtelun taustalla on tieteenalakohtaisia kulttuuri- ja työskentelyeroja sekä myös yksikköjen talouteen liittyviä resurssikysymyksiä.

Apurahat ovat osa tiedejärjestelmää

Viime vuonna suomalaiset säätiöt ja rahastot jakoivat 564 miljoonan euron tuestaan 279 miljoonaa apurahoina tieteelle. Apurahatutkijoiden panos yliopistoille on huomattava. Tieteentekijöiden liiton

vuonna 2019 toteuttaman kyselyn mukaan kolme neljästä vastaajasta on työskennellyt urallaan ainakin jossain vaiheessa apurahan turvin.

­­­­– Säätiöiden apurahat ovat osa tiedejärjestelmäämme. Ne monipuolistavat rahoitusta ja tutkimustakin. Olemme tehneet pitkäjänteisesti töitä parantaaksemme apurahatutkijan asemaa, ja olemme asiassa samalla puolella yliopistojen kanssa. Hyvissä olosuhteissa syntyy parempaa tutkimusta, Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja, dosentti Liisa Suvikumpu sanoo.

Selvityksen tekijät antavat suosituksia

Apurahatutkijoiden aseman selkeyttämiseksi ja parantamiseksi selvityksen tekijät suosittavat yliopistoille nykyistä yhdenmukaisempaa ohjeistusta, yksityiskohtaisempia sopimuskäytäntöjä, apurahojen tilastointia sekä henkilöstön ja nuorten tutkijoiden kouluttamista ja informointia apurahakäytänteistä.

Säätiöiden ja rahastojen tulisi pyrkiä pidempiin apurahakausiin sekä lisätä tietoa mahdollisuudesta yhdistää apuraha ja työsuhde. Apurahan hakijoita ja käyttäjiä kannustetaan aktiiviseen yhteydenpitoon yliopistoon ja säätiöön apurahakäytänteistä.

Sekä yliopistoille että säätiöille ja rahastoille on annettu kehittämishaasteeksi nykyistä kattavampi seuranta- ja tilastointi apurahoista ja niiden käyttötarkoituksista. Myös valtakunnallinen seuranta apurahantutkijoiden toimintaedellytyksistä sisältyy selvityksen suosituksiin. Kattavampi seuranta ja tilastointi auttaisi yhteisen kuvan muodostamista ja valtakunnallista yhteistä kehittämistyötä.  

Lue lisää

Jussi Välimaa et al., Apurahatutkijat. Selvitys suomalaisten yliopistojen käytänteistä liittyen apurahatutkijoihin. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, 2021.

Jaa:

Lisää ajankohtaisia asioita

 | Tiedotteet

Sote-uudistuksessa tulee turvata sosiaalihuollon laadukas tutkimus, koulutus ja kehittäminen

Meneillään oleva laaja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vaatii onnistuakseen sosiaalihuollon laadukasta tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKKI). Sosiaalihuollon asiakkailla on oikeus parhaaseen tutkittuun...

 | Tiedotteet

Yliopistot kehittävät yhdessä todistusvalintaa ja valintakokeitaan – tavoitteena selkeät ja sujuvat väylät yliopisto-opintoihin

Yliopistot päättävät todistusvalinnan pisteytysmallin uudistuksesta vuonna 2023. Uusi pisteytysmalli otetaan käyttöön vuonna 2026. Tavoitteena on myös lisätä yliopistojen välistä valintakoeyhteistyötä. Hakijoille...

 | Tiedotteet

Matka kohti TKI-tavoitteita helpottui kehysriihessä

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry on tyytyväinen Sanna Marinin hallituksen kevään kehysriihen päätöksiin. Suomen TKI-panostuksia kasvatetaan tulevina vuosina uskottavasti kohti tavoitetta,...