Marja Sutela: Jatkuvan oppimisen uudistus edellyttää yliopistokoulutukselta uusia pedagogisia tuulia

 | Blogi

Jatkuvan oppimisen edistäminen on noussut voimakkaasti esille tällä hallituskaudella. Hallitusohjelman tavoitteisiin kuuluu korkeakoulujärjestelmän kehittäminen jatkuvan oppimisen alustaksi. Sen avulla tutkinto-opiskelijat, elinikäiset oppijat ja opiskelupaikkaa vailla olevat voisivat suorittaa opintoja joustavasti kaikkien Suomen korkeakoulujen tarjonnasta riippumatta organisaatiorajoista ja maantieteellisistä rajoituksista.

Joulukuussa 2020 valtioneuvosto julkaisi jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset. Ne sisältävät 27 toimenpide-ehdotusta, jotka on ryhmitelty kolmen teeman alle: 1. Jatkuva oppiminen osaksi työelämää, 2. Jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmän luominen ja 3. Jatkuvan oppimisen saavutettavuuden varmistaminen.

Koulutustarjonnan uudistamista koskevassa osuudessa on selkeästi yliopistoille suunnattuja toimenpide-esityksiä. Työikäisille kohdennettua koulutustarjontaa tulisi uudistaa yhteistyössä työelämän kanssa. Uusien koulutusten tulisi olla joustavia, lyhytkestoisia, räätälöityjä ja työelämän tarpeita vastaavia. Erikseen on mainittu, että maahanmuuttajataustaisille luodaan yliopisto-opintoihin valmentava koulutus.

Valtakunnallisen järjestelmän rakentamista tukee jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen toiminnan käynnistäminen tänä vuonna. Palvelukeskuksen ohjauksesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä työelämän järjestöjen kanssa. Keskus toimii lähellä työelämää ja edustaa siellä tapahtuvan oppimisen muotoja. Tavoitteena on työikäisen väestön osaamisen kehittäminen ja työllisyysasteen nosto.

Yliopistoilla on vahva historia elinikäisen oppimisen edistäjinä

Yliopistoissa on aiheellisesti mietitty, miten jatkuva oppiminen eroaa elinikäisestä oppimisesta, jota on edistetty jo vuosikymmenet.  

Yliopistojen opintotarjontaa on avattu tutkinto-opiskelijoita laajemmalle opiskelijajoukolle avoimen yliopiston kautta. Tekniikan alan yliopistot tarjoavat maksuttomia yliopistokursseja myös aikuisopiskelijoille FITech-verkostossa. Työelämässä toimivat korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat ajantasaistaa ja kehittää osaamistaan muun muassa yliopistojen tarjoamissa erikoistumiskoulutuksissa. Korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat hakeutua myös tutkinto-opiskelijoiksi maisteriohjelmiin ja näin suunnata osaamistaan uudelle alueelle. Lisäksi yliopistot tarjoavat maksullisia täydennyskoulutuksia, yrityksille räätälöityjä henkilöstökoulutuksia sekä valtion rahoittamia työvoimapoliittisia koulutuksia.

Laajuudestaan huolimatta nykyiset toimintatavat eivät huomioi riittävän ketterästi työikäisen oppijan ja muuttuvan työelämän tarpeita. Siksi niillä ei saavuteta jatkuvan oppimisen uudistuksen kunnianhimoisia tavoitteita. Tarvitaan rakenteiden ja hallinnon kehittämistä sekä ennen kaikkea yliopistokoulutuksen pedagogista uudistumista. Tämä pitää sisällään opetusmenetelmät ja joustavat opetuksen toteutustavat sekä kiinteän yhteistyön työelämän kanssa.

Kasvava tarve opetuksen kehittämiseen haastaa yliopistot

Koulutuksen kehittämistyön tueksi tarvitaan tutkittua tietoa. Tampereen yliopistossa jatkuvan oppimisen uudistusta viedään eteenpäin viisivuotisella kehittämishankkeella.  Tampereelle on myös perustettu Suomen ensimmäinen jatkuvan oppimisen professuuri. Opettajien tueksi käynnistettiin syksyllä opettamisen ja oppimisen palvelukeskus (Teaching and Learning Centre, TLC), joka tarjoaa opetushenkilöstölle joustavaa ja oppijan tarpeista lähtevää pedagogista koulutusta ja mentorointia.

Jatkuvan oppimisen uudistuksen ohella yliopistojen on tulevina vuosina lisättävä merkittävästi tutkintoon johtavaa koulutusta ja kasvatettava tutkintomääriä. Vaateet ovat iso haaste yliopistoille ja niiden henkilöstölle, sillä opettaminen ja pedagogisen osaamisen kehittäminen eivät perinteisesti ole edesauttaneet akateemisella uralla meritoitumista.

Kirjoittaja on Tampereen yliopiston koulutusvararehtori.

Jaa:

Lisää puheenvuoroja

 | Blogi

Jari Hämäläinen: Tutkijana yliopiston ja teollisuuden välimaastossa

Aloitin Unifin tutkimusvararehtoreiden puheenjohtajana viime vuoden lopulla ja mietin, mistä aiheesta kirjoittaisin blogin. Juuri sopivasti ilmestyi Vaikuttavuussäätiön Selvitys tutkimus-yritys-yhteistyön vaikuttavuudesta, tuloksellisuudesta...

 | Blogi

Elina Oksanen: Riittääkö meillä matematiikan, fysiikan ja kemian osaajia?

Matemaattinen ajattelutaito on ihmiselle yhtä tärkeää kuin lukutaito. Luontokin on täynnä matematiikkaa. Ajattele vaikkapa auringonkukan mykeröä, simpukankuorta tai hyönteisen siipeä, joissa...

 | Blogi

Tanja Risikko: Vapaus oppia, velvollisuus oppia ymmärtämään

”Ei ole tarpeen todistaa, että sivistys sekä kohtuullinen kirjoitus- ja painovapaus ovat vahvimpia vakaan yhteiskunnan tukipilareita”. Näin totesi maailman ensimmäisen painovapauslain...