Leena Wahlfors: Rinteen hallituksen budjettiesitys tuo yliopistoille toivoa – nyt vielä huolehdittava, että koulutuksen laadusta ei tingitä

 | Blogi

OECD:n tuore tilasto kertoo, että 25–34-vuotiaiden korkeakoulutettujen osuus Suomessa on noin 41 prosenttia väestöstä, kun OECD:n keskiarvo on 44 prosenttia. Tämä on shokeeraava uutinen. Posket punehtuvat, kun tilastoa tarkastelee kansainvälisissä kokouksissa, esimerkiksi viimeksi ollessani Pohjoismaiden rehtorineuvostojen pääsihteerikokouksessa Reykjavikissa.

On vaikea keksiä hyviä selityksiä ulkomaisille kollegoille siitä, miksi muut Pohjoismaat ja perinteiset verrokkimaamme Hollanti ja Irlanti ovat kaikki OECD:n keskiarvon yläpuolella lähellä 50 prosentin tavoitetta. Miksi Suomea edellä tilastoissa ovat esimerkiksi Puola, Kreikka, Latvia ja Liettua, ja me olemme vasta sijalla 27?

Tämä ei ole vain nolo vaan myös vakava asia ottaen huomioon, että koulutustasomme heijastuu vääjäämättä Suomen osaamistasoon ja sitä kautta kansainväliseen kilpailukykyyn ja menestykseen. Suomi ei investoi eikä Suomeen investoida ilman osaamista.

Rinteen hallituksen ensimmäinen budjettiesitys toi uskoa tilanteen parantumiseen nykyisestä. Budjettiluvut kertovat myös, että yliopistoihin luotetaan ja niiden työtä arvostetaan. Sillä on suuri merkitys. Nyt yliopistot luonnollisesti toivovat, että valtiolta liikenisi vielä resursseja, joilla tarvittava aloituspaikkojen lisäys voitaisiin toteuttaa. Luvassa olevalla perusrahoituksen tasokorotuksella se ei ole mahdollista. Korotus nimittäin vasta paikkaa menneiden vuosien leikkauksia, ja jos samalla rahalla pitäisi vielä kasvattaa aloituspaikkojenkin määrää, kärsisi koulutuksen laatu. Se puolestaan veisi meitä yhä kauemmas tavoitteestamme, että Suomi tunnettaisiin maailmalla huippuosaamisestaan.

Budjettiesityksen julkistamisen jälkeisenä päivänä herättää hämmästystä myös se, miksi esitystä kohtaan on noussut kritiikkiä siitä, että se ei satsannut työllisyyttä lisääviin toimenpiteisiin vaan keskittyi pysyviin kuluihin. Näen itse, että panostus korkeakoulutukseen oli ennen muuta investointi – ei kuluerä – joka vahvistaa kansainvälistä kilpailukykyämme ja sitä kautta vahvistaa työllisyyttä.  Myös satsaukset koulutus- ja työperäiseen maahanmuuttoon tukevat tätä tavoitetta.

Kirjoittaja on Unifin toiminnanjohtaja.

Jaa:

Lisää puheenvuoroja

 | Rehtorin mietteitä

Antti Syväjärvi: Tarve inhimillisesti tehokkaalle johtamiselle korostuu pandemian aikana – ”On tärkeää pystyä välittämään tieto, että olemme samassa veneessä ja selviämme tästä”

Inhimillinen ja tehokas – siinä kaksi sanaa, joilla ei uskoisi olevan paljonkaan tekemistä keskenään. Ne muodostavat kuitenkin perustan johtamistavalle, joka on...

 | Rehtorin mietteitä

Jari Kallio: MPKK vastaa uudella strategiallaan toimintaympäristön muutoksiin ja aikoo kehittyä entistä paremmaksi vahvuusalueellaan – ”Siinä tahdomme olla maailman ykkösosaajia”

Voisi sanoa, että Maanpuolustuskorkeakoulu on erikoisuus suomalaisessa yliopistokentässä – puolustushallinnon alainen korkeakoulu, jota varten on säädetty oma lakinsa ja joka kouluttaa...

 | Blogi

Tanja Risikko: Tutkitun tiedon valossa

Tänä keväänä puheenvuorot on varsin usein aloitettu sanoilla ”tutkimusten valossa”. Pandemian aikana on korostunut tarve oikea-aikaiselle, tutkitulle ja luotettavalle tiedolle. Tarkemmin...