Lauri Väkevä: Syrjintää vastaan Taideyliopistossa

 | Blogi

Akateeminen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskeskustelu on saanut viime vuosina uutta pontta kansainvälisestä syrjinnän vastaisesta liikehdinnästä. Sen tuoreimpia ilmauksia ovat Black Lives Matter -liikkeen herättämät antirasistiset kannanotot ja vaatimukset vastustaa rakenteellista syrjintää kaikissa muodoissaan. Kesällä 2020 pääasiassa taidealan opiskelijoiden allekirjoittama ”Antirasistiset strategiat osaksi opetussuunnitelmaa” -adressi osoitti, että tämä liikehdintä on innoittanut myös suomalaisia vaatimaan konkreettisia tekoja rakenteellisen syrjinnän poistamiseksi.  

Sinänsä vaatimukset syrjinnän vastustamisesta eivät ole taiteen piirissä uusia. Taiteilijat, taidepedagogit ja taidealan opiskelijat ovat olleet ajan sivu innokkaita tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolestapuhujia. Taide on myös usein mielletty syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten puolustajaksi. Taidealan akateemisissa keskusteluissa erilaiset syrjintää vastustavat kriittiset näkökulmat ovat olleet avainasemassa vuosikymmeniä.

Erityisesti nykytaiteen yhteiskunnallista tehtävää on viime vuosina tarkasteltu postkolonialististen, antirasististen ja globalisaatiokriittisten teorioiden näkökulmista. Intersektionaalisuuden nimissä on painotettu erilaisten vallankäytön muotojen yhteen kietoutumista ja syrjinnän piiloutumista yhteiskunnallisten rakenteiden ja kulttuuristen käytäntöjen taakse. Samalla on esitetty vaatimuksia purkaa taide-elämän luutuneita valta-asetelmia ja raivata oikeudenmukaisempaa pelikenttää tulevaisuuden sukupolville. 

Uuden strategian tavoitteena vahvistaa yliopistoyhteisön moninaisuutta

Suomalaisessa taideyhteisössä keskustelua herättävät juuri nyt muun muassa kysymykset siitä, onko ei-poliittisella taiteella sijaa jälkimodernissa taide-elämässä, millaisin sitein taideala kietoutuu institutionaalisiin syrjinnän muotoihin ja miten taide voi parhaiten vastata yhteiskunnassa yleistyviin – joskus keskenään ristiriitaisiin – tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vaatimuksiin. Keskustelu koskettaa läheisesti taiteilijan identiteettiä: modernia autonomista taiteilijapositiota ei enää tunnisteta uskottavaksi perusteeksi välttää taiteen yhteiskunnallisen merkityksen tiedostamista. Taidealan portinvartijoita vaaditaan tunnistamaan etuoikeutettuun asemaansa liittyvä vastuullisuus. Samalla taidealan koulutukselta vaaditaan inklusiivisuutta ja moninaisuuden sietokykyä.

Taideyliopisto tunnistaa oman roolinsa tämän keskustelun kanavoimisessa. Olemme jo aloittaneet syrjinnän vastaisen työn laatimalla yliopistoyhteisön eettiset periaatteet, joissa lakisääteiset tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edellytykset saavat rinnalleen inklusiivisuuden, diversiteetin ja syrjinnän ehkäisyn vaatimukset. Uudet eettiset periaatteet tulevat toimimaan lukuvuonna 2020–21 päivitettävän toimintaohjeemme ytimenä. Tavoitteenamme on luoda uudistetusta toimintaohjeesta väline tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja syrjinnän vastaisen työn tukemiselle koko yliopistossa.

Taideyliopiston uusi strategia vuosille 2021–2030 tunnistaa aiempaa vahvemmin taiteen, taidekoulutuksen ja taiteen tutkimuksen yhteiskunnalliset sidokset. Nostamme tavoitteeksemme vahvistaa yhteisömme moninaisuutta ja sen jäsenten osallisuutta sekä luoda rakentavaa vuorovaikutuskulttuuria yliopiston sisällä ja ulkopuolella. Siksi aiomme tarkastella rekrytointi- ja opiskelijavalintapolitiikkaamme kriittisesti tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja syrjinnän ehkäisyn näkökulmista. Lisäksi koulutamme henkilöstöämme ja opiskelijoitamme tunnistamaan monimuotoisuutta estäviä rakenteita ja ennakkoasenteita. Kaikkien näiden toimenpiteiden tavoitteena on tukea hyvinvoivan, syrjinnästä vapaan sekä kansainvälisesti vetovoimaisen yliopistoyhteisön rakentumista.

Akateemisella yhteisöllä tärkeä rooli rakenteellisen syrjinnän purkamisessa

Uuden strategian toteuttamisen kulmakivi on opetussuunnitelmien uudistaminen strategiakauden alussa. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden takaaminen sekä syrjinnän ehkäisy tarjoavat tärkeitä näkökulmia opetussuunnitelmatyöhön. Tämä työ on jo alkanut yhteisten opetussuunnitelmaperiaatteiden valmistelulla ja jatkuu vuonna 2021 temaattisissa työpajoissa opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa.   

Taideyliopiston arvoihin on nostettu taidon ja rohkeuden rinnalle avoimuus. Haluamme luoda yliopistostamme rohkeiden uudistajien ja perinteen taitajien kriittisen yhteisön. Tällaisen yhteisön vahvistamisen edellytyksenä on moniäänisyys ja monimuotoisuus: näemme erilaiset toiminnan muodot, näkökulmat ja taustat voimavaroina, joilla uudistamme yhteisöämme, taiteen kenttää ja koko yhteiskuntaa.  

Rakenteellisen syrjinnän tunnistaminen ja purkaminen ovat keskeisiä tekijöitä yhdenvertaisen yhteiskunnan luomisessa. Taidealan akateemisella yhteisöllä on tässä työssä tärkeä rooli. Työ on vielä kesken, ja tarvitsemme sen mahdollistamiseksi avointa keskustelua ja kaikkien taidealalla toimivien tahojen yhteistyötä.

Kirjoittaja on Taideyliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori.

Kuva: Aki-Pekka Sinikoski / Taideyliopisto

Jaa:

Lisää puheenvuoroja

 | Blogi

Risto Saarinen: Uskonnontutkimus, järkevä vapaus ja demokratian tila

Yhteiskuntatieteissä on pitkään pohdittu länsimaisen demokratian mahdollisia haavoittuvuuksia. Suvaitsevaisuus antaa erilaisille katsomuksille elintilaa, mutta miten erilaiset ryhmät saadaan myös toimimaan yhdessä...

 | Blogi

Mauri Ylä-Kotola: Yliopistojen pääomittamisen lyhyt historia

Uuden yliopistolain tulemisesta voimaan on kulunut nyt kymmenisen vuotta. Seurasin itse tiiviisti lain uudistamista, koska toimin tuolloin Lapin yliopiston rehtorina. Muistan,...

 | Blogi

Harri Jalonen: Kompleksisuuslinsseillä lisää näkökykyä koronasumussa?

Koronapandemia iskeytyi suomalaisten kollektiiviseen tajuntaan viimeistään 16.3.2020, kun hallitus totesi Suomen siirtyvän poikkeusoloihin. Ihmisten liikkumista rajoitettiin, koulut siirtyivät etäopetukseen ja elinkeino...