Kari Aapro: Maanpuolustuskorkeakoululla hieno mahdollisuus viedä vastuullisuuden ja kestävän kehityksen osaamista Suomen varuskuntiin

 | Blogi

Minkälainen rooli Maanpuolustuskorkeakoululla voi olla vastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistäjänä? Uskoaksemme varsin merkittävä. MPKK:lta valmistuu vuosittain suuri joukko upseereja, jotka voivat viedä kestävyyttä ja vastuullisuutta koskevaa osaamista eri puolilla Suomea sijaitseviin varuskuntiin.

Huomionarvoista on, että MPKK edistää kestävyyttä ja vastuullisuutta kahdesta eri näkökulmasta. Poikkeamme muista tiedekorkeakouluista ja yliopistoista siinä, että emme ole opetus- ja kulttuuriministeriön alainen tulosyksikkö vaan orgaaninen osa Puolustusvoimia. Näin ollen toiminnanohjauksemme, tulostavoitteemme ja määrärahamme tulevat puolustusministeriöltä ja olemme mukana edistämässä puolustushallinnon määrittelemiä kestävän kehityksen tavoitteita.

Toisaalta olemme myös tiedekorkeakoulu ja haluamme kehittyä yhdessä muiden korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Onkin luontevaa, että MPKK kuuluu Unifin kestävyys ja vastuullisuus -työryhmään ja edistää näitä tärkeitä asioita yliopistojen yhteistyönä.

YK:n tavoitteet toiminnan punaisena lankana

Maanpuolustuskorkeakoulun toimintaa viitoittavat YK:n Agenda 2030:ssa mainitut 17 tavoitetta, joihin koko puolustusministeriön hallinnonala on sitoutunut. Puolustushallinnon kestävän kehityksen ohjelmassa painopisteiksi on nostettu muun muassa kestävää kehitystä koskevan tietoisuuden parantaminen, kestävät hankinnat sekä Itämeren turvallisuuden ja suojelun edistäminen.

Maanpuolustuskorkeakoulu on lisäksi valinnut Agenda 2030 -tavoitteista itselleen parhaiten sopivan painopisteteeman, joka on yhteiskunnallisen turvallisuuden ja vakauden edistäminen. Se on tärkeä osa kestävää kehitystä – luodaanhan sen avulla edellytyksiä muiden Agenda 2030 -tavoitteiden toteutumiselle.

Unifin työryhmätyöskentelyn myötä MPKK on myös päättänyt käynnistää oman kestävän kehityksen toimenpideohjelman ja siirtyä näin entistä vahvemmin sanoista tekoihin. Tämä tarkoittaa, että koko koulun henkilöstö ja opiskelijat sitoutuvat lähitulevaisuudessa kestävyyden ja vastuullisuuden toimenpiteiden toteuttamiseen muodossa tai toisessa.

Kestävä kehitys osaksi upseerikasvatusta

MPKK:n toimenpideohjelma koostuu kuudesta eri osa-alueesta. Ensinnäkin Maanpuolustuskorkeakouluun perustetaan turvallisuuden ja vakauden haasteisiin keskittyvä innovaatiotyöpaja, jossa ennakoidaan tulevaisuutta, verkostoidutaan ja järjestetään opetusta. Näin päästään vaihtamaan ajatuksia keskeisistä muutostrendeistä ja lisätään vuoropuhelua eri tieteenalojen ja yhteiskunnallisten toimijoiden välillä.

Toisekseen MPKK käynnistää uudenlaisia tutkimushankkeita. Tavoitteena on löytää kestävää kehitystä tukevia ratkaisuja sotilaallisten suorituskykyjen kehittämiseksi sekä yhteiskunnallisen turvallisuuden ja vakauden parantamiseksi. Kolmantena ja neljäntenä toimenpiteenä MPKK tuo kestävän kehityksen ja vastuullisuuden päämäärät tutuiksi opiskelijoille ja henkilöstölle sekä panostaa asennekasvatukseen muun muassa sisällyttämällä kestävän kehityksen osaksi upseerikasvatusta.

Viidenneksi tavoitteena on olla vastuullinen ja aktiivinen tiedon tuottaja: panostaa sisäiseen viestintään kyseisistä aiheista ja osallistua asiantuntemuksella yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kuudentena toimenpiteenä MPKK kehittää vihreää kampusta ja luo oman ympäristövastuullisuuden ohjelman.

Elementit ovat olemassa – nyt on aika toimia

Opiskelijoiden ja henkilöstön sitouttamisen kannalta on olennaista ryhtyä sanoista tekoihin ja tehdä kestävä kehitys ja vastuullisuus näkyväksi osaksi Maanpuolustuskorkeakoulun toimintaa. Elementit tämän muutoksen tekemiseen ovat olemassa, ja toimeenpanemalla suunnitelmamme osoitamme olevamme aikaansa seuraava ja vastuullinen toimija suomalaisessa yhteiskunnassa.

Vastuullisuuteen liittyvän asennekasvatuksen sekä tietotaidon merkitystä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta ei tältä osin voi ainakaan väheksyä. Osaaminen ja asenteet, jotka valmistuvat upseerit vievät MPKK:lta mukanaan varuskuntiin kaikkialla Suomessa, tavoittavat vuosittain 20 000 uutta asevelvollista, 20 000 kertausharjoitettavaa reserviläistä ja koko puolustusvoimien palkatun henkilöstön.

Kirjoittaja on komentaja sekä Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen pääopettaja.

Jaa:

Lisää puheenvuoroja

 | Blogi

Mauri Ylä-Kotola: Yliopistojen pääomittamisen lyhyt historia

Uuden yliopistolain tulemisesta voimaan on kulunut nyt kymmenisen vuotta. Seurasin itse tiiviisti lain uudistamista, koska toimin tuolloin Lapin yliopiston rehtorina. Muistan,...

 | Blogi

Harri Jalonen: Kompleksisuuslinsseillä lisää näkökykyä koronasumussa?

Koronapandemia iskeytyi suomalaisten kollektiiviseen tajuntaan viimeistään 16.3.2020, kun hallitus totesi Suomen siirtyvän poikkeusoloihin. Ihmisten liikkumista rajoitettiin, koulut siirtyivät etäopetukseen ja elinkeino...

 | Blogi

Jaana Backman: Eurooppa nousee kriisistä vain investoimalla tulevaisuuteen

Valtava pettymys, katkera pala, katastrofi, historiallisen alhainen tulos, surullinen lopputulema – tässä muutamia yliopistoista nousseita reaktioita heinäkuun EU-neuvoston budjettineuvottelutulokseen. Horisontti Eurooppa...