Helka-Liisa Hentilä: Opiskelijavalinnat uudistuvat – yliopistojen yhteistyön avulla hakijalle sujuvammat polut yliopisto-opintoihin

 | Blogi

Opiskelijavalinta on tärkeä asia sekä korkeakouluille että opiskelupaikkaa hakevalle nuorelle itselleen. Valmiina valintoihin -selvityksen mukaan maamme korkeakouluissa onkin järjestetty vuosittain yli tuhat erilaista valintakoetta, jossa kokelaiden osaamista, tietoja ja taitoja on testattu monin eri tavoin.

Valintakokeiden suuri määrä ja niihin sitoutunut suuri määrä hakijoiden ennakkoon tehtävää ja monesti pitkäkestoista valmistautumista on johtanut tilanteeseen, jossa hakijat eivät ole aina voineet hakea samanaikaisesti useaan koulutukseen. Opiskelijavalinnan prosessi ei ole ollut hakijan eikä edes korkeakoulujen näkökulmasta kovin selkeä. Viipymät korkeakoulutukseen siirtymisessä ovatkin edelleen kasvaneet.

Nuorten tulee tietää valintaperusteet hyvissä ajoin

Yliopistot ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat sopineet tulossopimuksessa 2017–2020, että opiskelijavalintoja uudistetaan ja että vuoteen 2020 mennessä todistusvalinta on pääasiallinen väylä korkeakoulutukseen. Yhteispistevalinta, jossa valinta perustuu sekä todistukseen että pääsykokeeseen, korvataan todistusvalinnalla sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa.

Sekä ammatillisessa koulutuksessa että lukioissa opiskelevien tulee voida tietää toisen asteen opintojensa alkuvaiheessa ja oikeastaan jo ennen lukion ainevalintojen tekemistä, millaisilla perusteilla korkeakouluihin valitaan opiskelijoita. Valintaperusteiden kautta korkeakoulut voivat puolestaan vaikuttaa ainevalintoihin ja osaamiseen, joka korkeakoulutukseen hakeutuvilla on lukion päättyessä.

Tavoitteena on ollut laatia aikaa kestävät, nykyistä selkeämmät ja ennakoitavissa olevat valintamenettelyt, jotka ovat tukena myös perus- ja nuorisoasteen opinto-ohjauksessa.

Todistusvalinnan kriteereistä on sovittu yliopistojen välillä ja ne on julkistettu kesällä 2018 Opintopolussa. Yhteisen lähtöpisteytyksen tavoitteena on ollut helpottaa hakijoita, vähentää virheiden mahdollisuutta ja hyödyntää ylioppilastutkintoja nykyistä laajemmin. Lisäksi tavoitteena on ollut lisätä opiskelijavalinnan erottelevuutta, jotta paikkoja ei jouduta tasapistetilanteessa arpomaan. Yliopistojen tukena tässä työssä on ollut usean eri yliopiston yhteinen Opiskelijavalintojen uudistaminen -kärkihanke (2017–2019), jota koordinoi Helsingin yliopisto. Hankkeen avulla on saatu tervetulleita lisäresursseja yhteiseen kehitystyöhön.

Todistusvalintojen vaikutuksia tarpeen tutkia

Todistusvalinnan käyttöönotto on herättänyt huolta, että jatkossa yliopistoon ei voisi päästä kuin huippupapereilla ja että todistusarvosanojen käyttö johtaisi loputtomaan ylioppilastutkinnon arvosanojen korotuskierteeseen.

Oulun yliopiston AVAIN-ryhmän tekemän analyysin mukaan vuosina 2013–2015 maamme kaikkiin yliopistoihin valituista opiskelijoista 63%:lla ei ollut yhtään laudaturia ja niiden osuus, joilla oli 6–11 laudaturia ylioppilastutkinnossaan, oli alle 1%. Tarkastelujaksolla kuusi laudaturia kirjoitti keskimäärin 62 ylioppilasta vuodessa. Yliopistoissa on vuosittain tarjolla kandivaiheen yhteishaussa noin 18 000 opiskelupaikkaa. Huoli vaikuttaa siten ylimitoitetulta.

Toki eri alojen hakupaine vaihtelee suuresti ja uudistuksen kaikkia vaikutuksia ei pystytä ennalta arvioimaan. Todistusvalintojen vaikutuksia olisi siksi tarpeen tutkia.

Yliopistojen tiivis yhteistyö tärkeää

On hyvä huomata, että todistusvalinnan lisäksi järjestetään edelleen valintakokeita niille, joita ei voida valita todistuksen perusteella. Tähän tarkoitukseen yliopistot ja ammattikorkeakoulut kehittävät yhä yhteisempiä, useilla aloilla käytettäviä valintamenettelyjä, joissa arvioidaan valmiuksia ja kyvykkyyttä korkeakouluopintoihin, mutta ei korkeakouluopintojen sisältöjä. Valintamenettelyt ovat sellaisia, että niihin ei voi valmentautua (esimerkiksi aineistokoe).

Lisäksi korkeakoulut valitsevat opiskelijoita avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritettujen opintojen perusteella. Tässä vaihtoehtoisten valintaväylien suunnittelussa apuna on usean yliopiston yhteinen Toinen reitti yliopistoon -kärkihanke (2018–2020), jota koordinoi Jyväskylän yliopisto. Toinen reitti antaa mahdollisuuden niille hakijoille, joille opiskelualan valinta ei ole ollut vielä lukiossa selvä tai ylioppilaskirjoitukset eivät ole sujuneet riittävän hyvin todistusvalintaa ajatellen.

Jotta kokonaisuus pysyy hakijoiden näkökulmasta eheänä, on yliopistojen tiivis yhteistyö myös valintakokeiden ja toisten reittien kehittämisessä tarpeen.

Kirjoittaja on Oulun yliopiston koulutusrehtori ja Unifin opetusvararehtorikokousten puheenjohtaja.

Jaa:

Lisää puheenvuoroja

 | Blogi

Leena Wahlfors: Rehtorien neuvosto täyttää 50 vuotta – miltä näyttää Unifin tulevaisuus?

Opiskelijavalinta on tärkeä asia sekä korkeakouluille että opiskelupaikkaa hakevalle nuorelle itselleen. Valmiina valintoihin -selvityksen mukaan maamme korkeakouluissa onkin järjestetty vuosittain yli…

 | Rehtorin mietteitä

Mikko Hupa: Samarbetet mellan universiteten har blivit lättare – ”Jag tycker att det är jättepositivt på alla sätt”

Opiskelijavalinta on tärkeä asia sekä korkeakouluille että opiskelupaikkaa hakevalle nuorelle itselleen. Valmiina valintoihin -selvityksen mukaan maamme korkeakouluissa onkin järjestetty vuosittain yli…

 | Blogi

Anna Grönlund: Kansainvälisyyden visioiden vuodet – miten tavoitteista tehdään totta?

Opiskelijavalinta on tärkeä asia sekä korkeakouluille että opiskelupaikkaa hakevalle nuorelle itselleen. Valmiina valintoihin -selvityksen mukaan maamme korkeakouluissa onkin järjestetty vuosittain yli…