Elina Oksanen: Riittääkö meillä matematiikan, fysiikan ja kemian osaajia?

 | Blogi

Matemaattinen ajattelutaito on ihmiselle yhtä tärkeää kuin lukutaito. Luontokin on täynnä matematiikkaa. Ajattele vaikkapa auringonkukan mykeröä, simpukankuorta tai hyönteisen siipeä, joissa solukot, kudokset ja rakenteet ovat järjestäytyneet matemaattisella tarkkuudella kuin tietokonemallin tekeminä.

Matematiikka auttaa biologisten ilmiöiden ymmärtämisessä ja voi tarjota ratkaisuja monilla aloilla, kuten muotoilussa, aerodynamiikassa ja robotiikassa. Jostain syystä nämä jännittävät sovelletun matematiikan puolet kuitenkin jäävät varjoon.

Itsekin tutustuin biomatematiikkaan vasta vierailulla Japanissa, jossa fyysikot tutkivat vehnän solujen kasvurytmiikkaa. Lukiosta en muista kuin yleisen matematiikan, ja käsitys työnkuvasta oli kuivan ”konttorirottamainen”. Tilanne on toivottavasti muuttunut. Nykyopetus vaikuttaa innostavalta ja rohkaisee uteliaisuuteen.

Auringonkukka lähikuvassa.
Kuva: Aaron Burden / Unsplash

Matemaattisten aineiden houkuttelevuuteen panostettu, mutta tulokset eivät vielä näy

On hieno asia, että luonnontieteiden, tietotekniikan ja teknologian korkeatasoinen osaaminen on nostettu kansalaisen avaintaitojen joukkoon Euroopan koulutusalueella.  Tämä on edellytys myös Suomen tieteen, talouden ja hyvinvoinnin kehittymiselle. Vaikka alan osaamisen tarve on yhteiskunnassa suurta, yliopistoissa on kuitenkin jatkuva pula etenkin matematiikan, fysiikan ja kemian opiskelijoista.

Matemaattisten aineiden ja pitkän matematiikan opiskelun tärkeys on kouluissa ja lukiossa valintakoeuudistuksen myötä toki tunnistettu. Lukioyhteistyötä on lisätty ”kurkistuskurssien” kautta. Koko maan kattava LUMA-keskus Suomi -verkosto kannustaa lapsia ja nuoria luonnontieteiden ja teknologian pariin. Yliopistoissa alan houkuttelevuutta on pyritty lisäämään muun muassa laaja-alaisten kandiohjelmien avulla. Kaikesta huolimatta suurta innostusta perusluonnontieteiden yliopisto-opintoihin ei ole vielä nähty.

Vipunen kertoo meille, että koulutusaloittain tarkasteltuna uusien luonnontieteen alojen1 yliopisto-opiskelijoiden määrä ei ole kasvanut vuosien 2016–2020 aikavälillä lainkaan. Samaan aikaan tekniikan alalla lisäystä on ollut 36 prosenttia ja tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen alalla jopa 48 prosenttia.

Entä mitä kertovat meille opiskelijapalautteet ja työllistymiskyselyt? Kandipalautteen mukaan luonnontieteellisen alan opiskelijat ovat melko tyytyväisiä saamaansa koulutukseen. Maistereiden uraseurantakysely kuitenkin kertoo, että luonnontieteellisellä alalla saatu koulutus jää hivenen jälkeen tietojenkäsittelytieteen kaltaisista verrokkialoista, kun tarkastellaan työllistymisen laatua ja opintojen työelämävastaavuutta. On siis kehitettävä työelämäyhteyksiä.

Yksilölliset opintopolut tarjoavat uusia, innostavia mahdollisuuksia

Voisiko matematiikan, kemian ja fysiikan aloille saada lisää houkuttelevuutta, jos pystymme liittämään nämä uramahdollisuudet entistä paremmin kiinnostaviin tutkimuskysymyksiin, globaaleihin haasteisiin ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin?

Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa on muodostettu tieteidenvälisiä temaattisia tutkimusyhteisöjä, jotka keskittyvät muun muassa ilmastokysymyksiin, vesivarojen kestävään käyttöön, fotoniikkaan ja syöpätutkimukseen. Luonnontieteiden osaaminen ja soveltaminen korostuvat myös Risto Linturin raportissa Kohti parempaa tulevaisuutta. Raportin mukaan kestävän tulevaisuuden rakennuspalikoita ovat muun muassa sähköistyminen, tekoäly, 3D-tulostus, aurinkoenergia ja tietokoneavusteinen oppiminen.

Huomattava osa perusluonnontieteiden opiskelijoista valmistuu myös opettajaksi, vaikka opettajan työn arvostaminen on laskenut, työtä pidetään kuormittavana ja palkkausta riittämättömänä. Media on osaltaan luonut negatiivista ilmettä, vaikka todellisuudessa työ nuorten parissa voi olla antoisaa ja innostavaa. Tarvitaan maineen ja ammatti-ilmeen kohennusta.

Opiskelu on kaiken kaikkiaan murroksessa. Kaikkia kursseja ei tarvitse ottaa omasta yliopistosta, vaan opiskelija voi hyödyntää kasvavaa verkkomuotoista tarjontaa. Opiskelumahdollisuuksia perusluonnontieteissä voi laajentaa esimerkiksi Avoimen yliopiston kautta tai Tekniikan alan verkostoyliopisto FITechin laajasta verkkotarjonnasta. Virtuaalilaboratoriot ovat uusi mahdollisuus. Opetusyhteistyön ja ristiinopiskelun kehittäminen tekniikan alan koulutuksessa voi puolestaan avata uusia opintopolkuja perusluonnontieteiden maisteriopiskelijoille.

Jatkuvan oppimisen asennemuutos ja tarjonnan kehittyminen mahdollistavatkin yksilölliset uravalinnat. Tieto kaikista uusista mahdollisuuksista pitää saada myös nuorille itselleen. Ehkäpä joku innostuu ja jopa rakastuu matematiikkaan, kun se osataan tarjoilla oikein, vaikkapa auringonkukan muodossa.

Kirjoittaja on varadekaani luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa Itä-Suomen yliopistossa.

1 mukaan lukien matematiikka ja tilastotiede, fysikaaliset tieteet, kemia ja geotieteet sekä luonnontieteiden yleiset koulutusohjelmat

Jaa:

Lisää puheenvuoroja

 | Blogi

Minna Ruddock ja Raisa Serpi: Biopankit avaavat ainutlaatuisia tutkimusmahdollisuuksia – lakimuutokset kuitenkin uhkana tulevaisuudelle

Arctic ja Borealis – jo nimet johtavat pohjoiseen. Suomen yhdestätoista biopankista kaksi toimii Pohjois-Suomessa. Biopankkien yhteiskunnallinen merkitys on suuri. Ne tarjoavat...

 | Blogi

Jari Hämäläinen: Tutkijana yliopiston ja teollisuuden välimaastossa

Aloitin Unifin tutkimusvararehtoreiden puheenjohtajana viime vuoden lopulla ja mietin, mistä aiheesta kirjoittaisin blogin. Juuri sopivasti ilmestyi Vaikuttavuussäätiön Selvitys tutkimus-yritys-yhteistyön vaikuttavuudesta, tuloksellisuudesta...

 | Blogi

Marja Sutela: Jatkuvan oppimisen uudistus edellyttää yliopistokoulutukselta uusia pedagogisia tuulia

Jatkuvan oppimisen edistäminen on noussut voimakkaasti esille tällä hallituskaudella. Hallitusohjelman tavoitteisiin kuuluu korkeakoulujärjestelmän kehittäminen jatkuvan oppimisen alustaksi. Sen avulla tutkinto-opiskelijat, elinikäiset...