Unifi ja Tulanet: Pidetään huolta, että tieteen vaikutukset näkyvät suomalaisten arjessa myös tulevaisuudessa!

Minkälaisten ongelmien ratkaisemiseksi suomalaiset yliopistot ja tutkimuslaitokset työskentelevät parhaillaan ja miten tämän työn tulokset näkyvät ihmisten arjessa? Näihin kysymyksiin saadaan vastauksia kuluvan talven ja kevään aikana, kun julkaisemme tällä nettisivulla 13 tarinaa tieteen vaikuttavuudesta.

Tiede vaikuttaa! -kampanjan toteuttavat yhdessä Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ja Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanet. Seuraa kampanjaa Twitterissä tunnisteella #tiedevaikuttaa ja jaa samalla oma tarinasi siitä, miten tiede on vaikuttanut sinun elämääsi.

Tiede vaikuttaa -kampanjan tarinat

Professori Eero Kajantie ja tutkimusjohtaja Minna Ruddock esittelevät syntymäkohorttien aineistoja.
Kuva: Mikko Törmänen/Oulun yliopisto

Pohjois-Suomen syntymäkohortit auttavat selvittämään sairauksien kehittymistä

Professori Ilkka Kilpeläinen esittelee synteesilaitteistoa.
Kuva: Veikko Somerpuro

Maailmassa tuotetaan joka vuosi yli 300 miljoonaa tonnia muovia -ioninesteet auttavat pienentamaan kuormaa

Lokala jordbrukare i SAFE-MET projektet i Zambia.
Bild: Minchul Sohns privata arkiv

Klimatförändringen ställer nya krav på katastrofberedskapen

Tutkimusprofessorit Antero Kukko ja Harri Kaartinen seisovat talvisessa maisemassa rakennuksen edessä Espoossa.
Kuva: Ilari Räsänen/Maanmittauslaitos

Laserkeilaus mullistaa ihmisten arkea

VTT:n tutkija Hanna Lammi ollut seisoo Pepper-robotin vieressä.
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

Saako palvelurobotti riidellä ikäihmisen kanssa

Infografiikassa lukee seuraavat tiedot: Metsässä on 20 000 eri lajia. Kaikista metsälajeista 2000 on uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. Kaikista metsälajeista 5000 tarvitsee lahopuuta elääkseen. Noin 540 lajia tarvitsee lahopuuta ja on uhanalaisia.
Kuvitus: MAK Media

Laji, älä katoa!

Iso rahtilaiva seilaa merellä.
Kuva: Wärtsilän kuvapankki

Digitaalinen kaksonen auttaa matkalla vihreämpään merenkulkuun

Tutkija Jaana Laitinen katsoo kameraan ja hymyilee.
Kuva: Sanna Krook

Mielikuvamatkailu auttaa palautumaan jo työpäivän aikana

Osmo Anttila ja asumisyksikön esimies Terttu Sulanne osallistuvat  laulutuokioon ja lyövät tahtia käsillään. Jouko Vesa soittaa harmonikkaa.
Kuva: Annina Mannila

Taiteen käyttö vanhustyössä tuo iloa myös hoitajille

Kuva salmonellabakteerista petrimaljassa.
Kuva: Satu Hakola

Suomen menestystarina miltei ruokamyrkyttömäksi turvasatamaksi

Laboratoriotarvikkeita pöydällä.
Kuva: Glen Forde/Aalto-yliopisto

Saadaanko tulevaisuuden akkumetallit käytetyistä akuista vai kaivoksista?

Aurinko paistaa sinisellä taivaalla.
Kuva: Chuttersnap/Unsplash

Hyvä aurinko. paha aurinko?

Kuva Itämerestä auringonlaskussa.
Kuva: Riku Lumiaro

Mitä jos vettä ei yhtäkkiä olisikaan? Tulevaisuuden uhkakuvia tutkimalla varaudumme pahimpaan

Miksi tiede on tärkeää?

Tutkittu tieto on kaikkien yhteistä ja arvokasta omaisuutta, josta meidän kannattaa huolehtia parhaan taitomme mukaan – tiede nimittäin vaikuttaa myönteisesti jokapäiväiseen elämäämme.

Pystymme ehkäisemään vaikeita sairauksia, huolehtimaan ruoan ja ympäristön puhtaudesta ja muodostamaan käsityksen maapalloa uhkaavista isoista ilmiöistä, kuten ilmastonmuutoksesta.  Tiede tukee poliitikkoja, yrittäjiä ja kansalaisjärjestöjä päätöksenteossa ja ketä tahansa meistä silloin, kun tahdomme oppia ymmärtämään monimutkaista maailmaa.

– Tiede on vahva perusta, jonka varassa muut elintärkeät asiat lepäävät – olipa kyse sitten viisaiden päätösten tekemisestä, innovaatioiden kehittämisestä tai kansalaisten arjen turvaamisesta hyvinvointipalveluiden avulla. Tutkitun tiedon avulla pystymme myös estämään haitallisia kehityskulkuja, kuten eriarvioistumista, kun ymmärrämme niiden takana olevia ilmiöitä paremmin, toteaa UNIFIn puheenjohtaja Jukka Mönkkönen.

Suomalaisella tiedeyhteisöllä on erittäin hyvät valmiudet hoitaa tätä yhteiskunnan ytimeen sijoittuvaa tehtäväänsä menestyksekkäästi. Kuten Tieteen tila 2018 -raportti osoittaa, Suomen tieteen taso on vuosina 2012–2015 noussut ja on laadultaan kansainvälisesti varsin kilpailukykyistä.

– Jos uskaltaisimme panostaa tiedemyönteisen ilmapiirin luomiseen nykyistä enemmän, voisimme entisestään lisätä tieteen vaikuttavuutta. Tulevilla päättäjillä on erinomainen tilaisuus ottaa tämä huomioon, toteaa Tulanetin puheenjohtaja Antti Koivula.

Haaste päättäjille

Voimme tehdä valinnan, että lähdemme rakentamaan Suomen tulevaisuutta korkeatasoisen tutkimustiedon ja uusien innovaatioiden varaan. UNIFI ja Tulanet haastavatkin tulevat päättäjät tekemään rohkeaa ja edistyksellistä tiedepolitiikkaa, jonka kulmakivinä ovat:

  • vankka, ennakoitava ja läpinäkyvä perusrahoitus
  • tiedemyönteisen ilmapiirin edistäminen
  • tutkitun tiedon käyttäminen päätöksenteon tukena

Varmistetaan yhdessä, että tiede vaikuttaa myös jatkossa meidän kaikkien jokapäiväiseen elämäämme!

Jaa:

Lisää kampanjoita

Jos ei tiedettä olisi? Mieti sitä! Yhteinen ääni sivistyksen puolesta

Tieteellä ja sivistyksellä on vahva merkitys hyvin toimivan yhteiskunnan peruspilareina. Tätä tärkeää viestiä ovat yhteistyössä edistämässä Suomen sivistyksen toimijat laajalla rintamalla....