Sijoitus yliopistoihin on
sijoitus hyvän kierteeseen

Julkisen talouden tila, ilmastonmuutos ja luontokato pakottavat etsimään uusia ratkaisuja ja kestävän kasvun lähteitä. Kaikki puolueet sitoutuivat joulukuussa 2021 työskentelemään sen eteen, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset ovat neljä prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Jotta onnistumme kotiuttamaan kansainvälistä tutkimusrahoitusta ja houkuttelemaan TKI-investointeja, tieteen tasoa ja osaajien määrää on nostettava. Se tarkoittaa lisää korkeakoulutettuja ihmisiä. Se tarkoittaa myös sitä, että tarvitsemme 2020-luvun lopulla vuosittain satoja, jopa tuhat uutta tohtoria lisää vaativaan TKI-työhön. Tohtorien rekrytoinnilla ja tohtorikoulutuksella on kaksoisvaikutus: sekä osaaminen että osaajien määrä kasvavat.

Siksi meidän tulee:

• Nostaa yliopistojen perusrahoitusta, jotta voimme lisätä tohtorikoulutusta.
• Vahvistaa tutkimusinfrastruktuuria, mikä houkuttaa uusia tutkijoita.
• Lisätä korkeatasoisen ja uutta luovan tutkimuksen rahoitusta (Suomen Akatemia)
• Fokusoida TKI-rahoitusta (Business Finland) yliopistojen ja yritysten yhteistutkimukseen ja yliopistovetureihin, joista syntyy uusia innovaatioita ja kansainvälisesti vetovoimaisia osaamis- ja innovaatio- ekosysteemejä.
• Huolehtia tutkimuksen teon edellytyksistä lainsäädäntöuudistuksissa.

Suomi vanhenee vauhdilla. Meillä on jo nyt OECD-maiden suurin pula korkeakoulutetuista työntekijöistä. Nuorten aikuisten koulutustaso on pysynyt pitkään ennallaan, kun se kasvaa kilpailijamaissa. Jotta voimme säilyttää toimivan hyvinvointiyhteiskunnan, työn tuottavuuden on kasvettava ja siksi tarvitsemme lisää korkeakoulutettuja. Koulutus ehkäisee myös tehokkaasti eriarvoistumista. Korkealaatuisella koulutuksella voimme houkutella kansainvälisiä opiskelijoita ja osaajia Suomeen. European University Associationin (EUA) seurannasta käy ilmi, että Suomen julkinen yliopistorahoitus laski suhteessa bruttokansantuotteeseen koko viime vuosikymmenen. Muissa Pohjoismaissa rahoitus kasvoi enemmän kuin BKT.

Siksi meidän tulee:

• Nostaa Suomen julkisen yliopistorahoituksen kehityskulku suhteessa opiskelijamääriin ja BKT:n kehittymiseen verrokkimaiden tasolle.
• Rahoittaa lisääntyvät aloituspaikat täysimääräisesti lisäämällä yliopistojen perusrahoitusta.
• Varata jatkuvan oppimisen uudistukseen ja toteutukseen omat resurssit.
• Tukea kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden houkuttelua ja integroitumista Suomeen.
• Kehittää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tehtäviä ja tutkintoja niiden omilla profiileillaan ja niiden toisiaan tukevia vahvuuksia korostaen.

Elämme kriisien värittämää aikaa, jossa on yhä vaikeampi ennustaa, millaista osaamista tarvitsemme tulevaisuudessa. Tiede luo ymmärrystä, tietoa ja osaamista sekä auttaa löytämään ratkaisuja nykyisiin ja vielä tunnistamattomiin ongelmiin. Siksi on tärkeää, että tutkimme Suomessa ennakkoluulottomasti erilaisia ilmiöitä ja asioita. Yliopistot rakentavat tiedon ja osaamisen huoltovarmuutta. Tarvitsemme tutkitun tiedon hyödyntämiseen yhteiskunnassa avoimen tieteen käytäntöjä ja palveluja sekä tutkijoiden ja päättäjien vuoropuhelua. Rakentakaamme yli vaalikausien ulottuvalla tiede- ja koulutuspolitiikalla kriisinkestävää Suomea.

Siksi meidän tulee:

• Sitoutua monivuotiseen TKI-rahoitussuunnitelmaan.
• Varmistaa TKI-jatkuvuus: Tutkimus- ja innovaationeuvosto (TIN) seuraa TKI-rahoitussuunnitelman toteutumista ja laatii tiede- ja innovaatiopoliittisen selonteon.
• Pidentää koulutuspolitiikan aikajännettä ja strategisuutta.
• Nostaa tieteen ja koulutuksen rooli näkyväksi Suomen ulkopolitiikassa ja osallistua aktiivisesti EU:n tutkimus-, innovaatio- ja koulutuspolitiikkaan.
• Hyödyntää päätöksenteossa nykyistä paremmin tutkittua tietoa.