Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry In english På svenska
Suomen yliopistot UNIFI ry
SIVISTYS - LUOVUUS - VAIKUTTAVUUS

Pääministerin yliopistokiertue eteni Turkuun – henkilökunta ja opiskelijat hahmottelivat, minkälainen voisi olla Suomen uusi tarina

Yliopistolaiset jakautuivat viiteen työpajaan, joissa heillä oli tunti aikaa muotoilla tulevaisuuden tärkeimpiä kysymyksiä ja vastauksia niihin. Kuva: Noora Mela/Turun yliopisto

Työn murros, Euroopan turvallisuustilanne ja teknologian kehitys. Muun muassa näistä seikoista keskusteltiin maanantaina 12. maaliskuuta, kun Turun yliopiston ja Åbo Akademin väki kokoontui pääministeri Juha Sipilän kutsusta pohtimaan tulevaisuuden isoja kysymyksiä. Tapahtuma oli jatkoa valtioneuvoston Kohti seuraavaa sataa -tilaisuuksille, joista edellinen järjestettiin pari viikkoa sitten Oulussa.

Pääministeri Sipilä arvioi avajaispuheenvuorossaan, että talouden pahin syöksykierre kotimaassa on saatu oikaistua. Vielä lennetään kuitenkin matalalla ja nyt pitäisi ryhtyä etsimään nousukulmaa, jonka avulla päästäisiin turvalliselle korkeudelle. Pääministeri näkee paljon lupauksia esimerkiksi tekoälyssä.

– Sanotaan, että jos oikein tartumme siihen, se tuplaa kaikkine heijastusvaikutuksineen meidän kasvupotentiaalimme vuoteen 2030 mennessä, Sipilä totesi.

Johdatuspuheen varsinaiseen pajatyöskentelyyn piti Tulevaisuuden teknologioiden laitoksen johtaja, professori Erkki Sutinen. Hän painotti, että ymmärryksen, faktojen ja analyysien lisäksi tarvitaan myös maailman muuttamiseen tähtäävää toimintaa. Yliopistoilla voisi olla myös tällä saralla nykyistä isompi tehtävä.

– Sen vuoksi olen todella iloinen, että tällainen tilaisuus on järjestetty.

Sutinen korosti, että esimerkiksi jyrkät raja-aidat muun maailman ja yliopistojen väliltä pitäisi poistaa. Ne voitaisiin korvata yhteisöllisillä ja innovatiivisilla toimintatavoilla. Opiskeluakaan ei pitäisi miettiä vain suoritusten näkökulmasta, vaan sen sijaan korostaa enemmän osallistavuutta, uskallusta ja intohimoa.

 

Teknologia voisi auttaa Suomea pitämään kiinni vahvuuksistaan

Alustusten jälkeen osallistujat jakautuivat viiteen työpajaan, joista ensimmäinen keskittyi työn murrokseen. Pajan osallistujat nostivat Suomen tulevaisuuden kannalta isoksi kysymykseksi muun muassa osallisuuden kokemuksen: pitäisi miettiä keinoja, joilla ihmiset voivat tuntea kuuluvansa yhteiskuntaan sellaistenkin jaksojen aikana, jolloin he eivät ole mukana työelämässä.

– Se tarkoittaa kaikki mukaan ottavaa kansalaisuutta, totesi ryhmän puheenjohtaja, yrittäjyyden professori Anne Kovalainen.

Toisessa ryhmässä pohdittiin teknologiaa. Syntyi ajatus, että Suomi voisi käyttää sitä myös keinona, johon tukeutumalla pidämme kiinni vahvuuksistamme, kuten tasa-arvoisesta ja rauhallisesta yhteiskunnasta.

– Teknologia voi tulla avuksi esimerkiksi nykyisen demokraattisen järjestelmämme ylläpitämisessä, totesi ryhmän puheenjohtaja, fysiikan professori Kalle-Antti Suominen.

Kolmas ryhmä keskittyi Euroopan vakauteen ja turvallisuuteen. Ryhmä esitti, että Suomi voisi nousta välitystoiminnassa globaaliksi esimerkiksi – tästä kun on jo historiallistakin kokemusta, ja lisäksi olemme pienenä maana tottuneet tulemaan toimeen erimielisyyksistä huolimatta.

– Yliopistoissa on eri tieteenaloilla valtava määrä asiantuntijoita, jotka voisivat toimia kotimaassa ja Suomen rajojen ulkopuolella tällaisissa välitysrooleissa, totesi ryhmän vetäjä, Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

 

Uuden tarinan luominen kysyy rohkeutta

Neljäs työryhmä pohti, miten jatkuvaa oppimista ja osaamistarpeiden ennakointia voitaisiin edistää. Myös johtamistapojen kehittäminen nähtiin tarpeelliseksi, koska uudet sukupolvet ovat tottuneet erilaiseen työskentelyyn kuin edeltäjänsä.

– Se ei todellakaan ole mikään ylhäältä alas -malli, vaan tiimipohjaista, itseohjautuvaa johtamista, totesi ryhmän ideoita esitellyt Turun kauppakorkeakoulun dekaani Markus Granlund.

Viides työryhmä puolestaan näki tulevaisuuden kannalta keskeisimmäksi kysymykseksi, miten Suomelle saadaan luotua uusi tarina. Ryhmän ehdotuksen mukaan se voisi rakentua kolmen vahvan pilarin varaan: ihmiset, teknologia ja luonto. Suomi voisi kunnostautua esimerkiksi teknologiaan liittyvien eettisten kysymysten pohtimisessa tai puhtaan energian ratkaisujen kehittämisessä. Pääasia olisi, että muistettaisiin yksi seikka.

– Tämän uuden tarinan luomisessa meidän pitää olla rohkeita, totesi ryhmän puheenjohtaja, tulevaisuuden tutkimuksen professori Sirkka Heinonen.

Päivän päätteeksi pääministeri Sipilä kiitti Turun yliopistolaisia inspiroivista ajatuksista. Kaikki työpajoissa syntyneet ideat kerättiin talteen, jotta niitä voidaan käyttää muun muassa hallituksen tulevaisuusselonteon toisen osan laatimisessa ja Suomen EU-politiikan valmistelussa.

Pääministeri Juha Sipilä tapasi yliopistovierailunsa aikana vuorovaikutusmuotoilun professori Erkki Sutisen ja Turun yliopiston kehitysjohtajan Riitta Mustosen. Kuva: Noora Mela/Turun yliopisto

Jaa artikkeli

FacebooktwitterlinkedinmailFacebooktwitterlinkedinmail
 
Erikoistumiskoulutus
Ota meihin yhteyttä!
Perustietoa yliopistoista