Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry In english På svenska
Suomen yliopistot UNIFI ry
SIVISTYS - LUOVUUS - VAIKUTTAVUUS

Tulevaisuuden Suomi tarvitsee elinvoimaisia yliopistoja

Koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta ei saa enää leikata

Koulutus ja tutkimus ovat investointeja tulevaisuuteen. Suomen menestys on tulevaisuudessa entistä riippuvaisempi korkeatasoisesta osaamisesta ja uudesta tiedosta.

Onko valtiovalta valinnut tietoisesti tai tiedostamatta toisenlaisen tien? Sekä koulutusinvestointien osuus julkisista menoista että T&K-rahoituksen osuus valtion budjetista on ollut lähes koko 2000-luvun ajan laskussa. Yliopistojen rahoitusta on leikattu 2010-luvun kuluessa toistuvasti. Elokuussa julkistettuun talousarvioesitykseen sisällytetyt yliopistojen perusrahoituksen sekä Suomen Akatemian ja Tekesin kilpaillun tutkimusrahoituksen leikkaukset uhkaavat näivettää koko suomalaisen innovaatioekosysteemin.

Innovaatiovetoinen, osaamisperustainen talous ei voi toimia ilman menestyviä yliopistoja

Myös kaupallisesti hyödynnettävien innovaatioiden pohjalla on perustutkimus. Tutkimustoiminnan edellytysten heikentäminen yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa merkitsee innovaatioketjun perustan murentumista. Koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvilla leikkauksilla on laajoja ja kauaskantoisia vaikutuksia suomalaiseen osaamiseen ja innovaatioperustaan sekä siten suoraan tulevaisuuden kasvun ja hyvinvoinnin edellytyksiin. Yliopistojen ja elinkeinoelämän välinen yhteistyö on tärkeää, mutta vain yliopistojen perusrahoituksen ja vapaan, kilpailuun perustuvan tutkimusrahoituksen tarpeeksi korkea ja ennustettava taso takaamalla voidaan luoda edellytykset menestyksekkäälle innovaatiotoiminnalle.

Leikkauksilla voi olla peruuttamattomia vaikutuksia

Laadukkaat oppimisympäristöt ja ajantasaiset tutkimusympäristöt ovat vetovoimatekijöitä, jotka ratkaisevat, miten hyvin maa onnistuu houkuttelemaan lupaavia opiskelijoita ja korkeatasoisia tutkijoita sekä sitä kautta työvoimaa ja investointeja. Koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvien leikkausten vuoksi Suomen tilanne on vaikea. Huolestuttavaa on, että vetovoiman hiipumisen lisäksi Suomi on vaarassa menettää myös parhaat omat kykynsä ulkomaille. Opetuksen ja tutkimuksen huippuyksiköiden rakentaminen vie vuosia, mutta niiden perusta voi murentua hetkessä ja jälleenrakennus on mahdotonta. Koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvat leikkaukset voivat yhdessä kaavailtujen opintotuen leikkausten kanssa vaarantaa myös suomalaisen koulutusjärjestelmän kulmakiven, koulutuksen tasa-arvon.

Duaalimallin tulevaisuus?

Yliopistot jatkavat yhteistyön rakentamista ammattikorkeakoulujen kanssa. Yhteistyössä etsitään myös erilaisia paikallisia ja alueellisia ratkaisuja ja malleja, jotka saattavat koetella voimassaolevan lainsäädännön reunaehtoja.

Yliopistojen omaehtoinen ja yhteisille tavoitteille perustuva toiminnan kehittäminen kantaa hedelmää

Yliopistot ovat olleet viime vuosina voimakkaiden uudistusten kohteena. Vuonna 2010 voimaan tulleella yliopistolailla haluttiin lisätä yliopistojen autonomiaa, jonka puitteissa yliopistot ovat itse ja yhteistyössä toistensa kanssa kehittäneet toimintaansa ja rakenteitaan. Tähän on pyritty siksi ja siitä huolimatta, että yliopistojen toimintaan on kohdistunut kasvavia odotuksia ja että yliopistojen rahoitusta on kerta toisensa jälkeen leikattu. Lakiin kirjattu yliopistoindeksi on jäänyt käytännössä kuolleeksi kirjaimeksi. Toistuvat uudistukset ja rahoitusleikkaukset haittaavat toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä, eikä jatkuva epävarmuus voi olla hyväksyttävää yliopistojen opiskelijoille ja henkilöstölle, jotka työskentelevät sitoutuneesti saavuttaakseen heille asetetut tavoitteet.

Mitä olisi tehtävä?

Suomen innovaatiojärjestelmä ja korkeakoulutus kaipaavat uudistuksia, mutta eivät suurta remonttia; suomalainen yliopistojärjestelmä kokonaisuutena on vastikään arvioitu maailman parhaiden joukkoon. Rakenteellisella kehittämisellä ja profiloinnilla on mahdollista tehostaa toimintaa, mutta muutosten toteuttaminen vaatii aikaa eikä onnistu rahoitukseen kohdistuvien leikkausten edellyttämässä tahdissa.

Yliopistot ovat valmiita kantamaan vastuunsa tulevaisuuden Suomen rakentamisessa. Julkisen vallan odotetaan antavan yliopistoille taloudelliset toimintaedellytykset ja työrauhan, jotta yliopistot voivat vastata asetettuihin odotuksiin.

 

Lisätietoja:

  • Puheenjohtaja Kalervo Väänänen (kalervo.vaananen (ät) utu.fi; 040 701 1303)
  • Toiminnanjohtaja Leena Wahlfors (leena.wahlfors (ät) unifi.fi; 050 522 9421)
  • Asiantuntija Marko Niemi (marko.niemi (ät) unifi.fi; 050 370 7560)

Jaa artikkeli

FacebooktwitterlinkedinmailFacebooktwitterlinkedinmail
 
Erikoistumiskoulutus
Ota meihin yhteyttä!
Perustietoa yliopistoista