Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry In english På svenska
Suomen yliopistot UNIFI ry
SIVISTYS - LUOVUUS - VAIKUTTAVUUS

Duaalimallista on moneksi

Julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 8.5.2015:

 

Korkeakouluihin paikallista sopimista

Kansainvälisen asiantuntijaryhmän vasta julkaistu selvitys (Towards a future proof system for higher education and research in Finland, Opetus- ja kulttuuriministeriö 2015:11) suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kehittämisestä antoi hyvän tilanneanalyysin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Selvitys toisti paljon asioita, jotka jo ennalta tiesimme, mutta joihin ei ole saatu korjausta. Suomessa on laadukas korkeakoulujärjestelmä, mutta kansainvälistyminen ei ole niin syvällistä ja aitoa kuin sen pitäisi olla. Lainsäädäntö ja hallintoprosessit kangistavat toimintaa ja resurssit ovat hajallaan tai päällekkäisiä.

Tärkein ja tervetullein anti selvityksessä olikin, että se uudisti kansallista duaalimallikeskustelua, jota viime vuosina on kovasti vaivannut mustavalkoinen joko tai -retoriikka. On pohdittu tulisiko malli romuttaa vai pitäisikö sitä vahvistaa. Muita dimensioita keskustelusta on ollut vaikea löytää.

Korkeakoulujärjestelmä perustuu ns. duaalimalliin, kahteen rinnakkaiseen polkuun. Yliopistoissa harjoitetaan tieteellistä tutkimusta ja annetaan siihen perustuvaa opetusta. Niissä voi suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä jatkotutkintoja, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Ammattikorkeakoulut puolestaan tarjoavat työelämän ja alueellisia tarpeita vastaavaa koulutusta. Niissä voi suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon lisäksi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Vaikka polut ovat erillisiä, opiskelijan liikkuminen sektoreiden välillä on mahdollista alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen.

Korkeakoulutusta koskevassa kansainvälisessä keskustelussa keskitytään kunakin aikana muutamiin teemoihin. Teemat sisältävät ideoita ja termejä, jotka liikkuvat maasta toiseen saaden eri maissa ja eri aikoina erilaisia merkityksiä. Duaalimalli on Bologna-taipaleellaan muokannut eri maiden korkeakoulujärjestelmiä, ja eri maissa järjestelmät ovat puolestaan muokanneet duaalimallia. Duaalimallin idea on saanut erilaisia paikallisia versioita eri maissa. Tämän osoitti selvityksen tehnyt kansainvälinen asiantuntijaryhmäkin. Raportin esimerkkimaiden, Tanskan, Irlannin, Hollannin ja Sveitsin korkeakoulujärjestelmät edustavat erilaisia sovelluksia duaalimallista. On myös merkillepantavaa, että sovelluksien ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista olla vain yksi yhtä maata tai korkeakoulujärjestelmää kohden. Suomessa tämä pitää erityisen hyvin paikkansa.

Maamme korkeakoulupolitiikassa duaalimalli tulisi nähdä ennen kaikkea konseptina, jota voidaan soveltaa ennakkoluulottomasti eri koulutusalojen ja alueiden tarpeiden mukaan. Tarvitaan paikallista sopimista. Se mikä sopii yhteiskuntatieteisiin tai pääkaupunkiseudulle ei välttämättä sovi Itä-Suomeen tai luonnontieteisiin.

Yhdestä perusperiaatteesta on kuitenkin pidettävä kiinni, kun maassamme toivottavasti aletaan tehdä erilaisia ja uudenlaisia sovelluksia duaalimallista. Duaalimalli tulee valjastaa palvelemaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perustehtäviä: yliopistojen tehtävään tehdä tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa ylintä opetusta ja ammattikorkeakoulujen tehtävään antaa käytännönläheistä ja ammattiin suuntaavaa korkeakoulutusta sekä vastata työelämän ja alueiden kehittämisen vaatimuksiin.

Isoja remontteja yliopisto- ja ammattikorkeakoululakiin ei ole tarvetta tehdä. Sen sijaan kehittämällä lainsäädäntöä nykyistä mahdollistavampaan suuntaan saavutamme, jos vain tahtoa ja uskallusta riittää, ala- ja aluekohtaista työnjakoa ja yhteistyötä vauhdittavia ennakkoluulottomia ratkaisuja. Niitä odotetaan jo olevan syntymässä muun muassa Tampereella kolmen korkeakoulun yhteistyöprojektissa, joka tulee testaamaan nykylainsäädännön rajat. Lappeenrannassa yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat samalla kampuksella, yhteistyötä tehdään usealla tavalla ja uusiakin yhteistyömuotoja suunnitellaan.

Mitä uudet duaalimallit merkitsevät sitten koulutusrakenteen näkökulmasta? Esitettyihin näkemyksiin siitä, että tietyillä aloilla alempia tutkintoja olisi mahdollista suorittaa pelkästään ammattikorkeakouluissa, on löydettävissä sekä molempien korkeakoulusektoreiden puolelta perusteluja sekä puolesta että vastaan. Yliopistonäkökulmasta voidaan kysyä, laskeeko esimerkiksi teknisten tieteiden tai kauppatieteiden houkuttelevuus, mikäli diplomi-insinööriksi, maisteriksi tai näiden alojen tohtoreiksi aikovien on suoritettava kandidaatintutkinto ammattikorkeakoulussa.

Parempi on malli, jossa ammattikorkeakoulun tradenomiopiskelijoille ja yliopiston kauppatieteen opiskelijoille järjestetään yhteisiä kursseja silloin, kun tämä on sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun oppimistavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaista, opiskelijat ja henkilöstö hyödyntävät yhteisiä infrastruktuureja ja tekevät mahdollisesti jopa yhteisiä opinnäytetöitä, mutta suorittavat omien korkeakoulujensa tutkinnot omien korkeakoulujensa lähtökohdista käsin. Kandidaattitasolla päällekkäisyyksiä voidaan karsia ja työnjakoa kirkastaa yhteistyötä huomattavasti vahvistamalla puuttumatta kuitenkaan nykyisiin koulutusrakenteisiin.

Sen sijaan on pohdittava, onko kahden sektorin antaman kandidaattikoulutuksen ja yliopistojen maisteri- ja tohtorikoulutuksen lisäksi sijaa ammattikorkeakoulujen ylemmille ammattikorkeakoulututkinnoille? Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja markkinoidaan jo työelämässä toimiville, korkeakoulututkinnon suorittaneille, jotka haluavat syventää ja laajentaa asiantuntijuuttaan. Niin ikään yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa vuoden alussa käynnistyneet erikoistumiskoulutukset on suunnattu jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia. Päällekkäisyyttä?

Yhteisenä tavoitteenamme tulee olla rakentaa maailman paras korkeakoulujärjestelmä, joka toimii tehokkaasti ja vaikuttavasti; veronmaksajien rahoja viisaasti käyttäen, opetuksen ja tutkimuksen laatu johtotähtenä pitäen.

 

Anneli Pauli
rehtori
Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Leena Wahlfors
toiminnanjohtaja
Suomen yliopistot ry Unifi

Jaa artikkeli

FacebooktwitterlinkedinmailFacebooktwitterlinkedinmail
 
Erikoistumiskoulutus
Ota meihin yhteyttä!
Perustietoa yliopistoista