Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry In english På svenska
Suomen yliopistot UNIFI ry
SIVISTYS - LUOVUUS - VAIKUTTAVUUS

Brexit-paneelissa nousivat esiin huolet, mutta kriisissä nähtiin myös mahdollisuuksia – ”Kun vastaan tulee haaste, tehdään yhdessä töitä sen ratkaisemiseksi ja lopulta ollaan vahvempia”

Panelistit ehtivät puolentoista tunnin aikana tuumailla brexitiä monesta eri näkökulmasta. Keskustelua moderoi VTT:n tutkija Lauri Reuter.

Suomalaisten ja brittiläisten yliopistojen edustajat kokoontuivat maanantaina 19.3. Tiedekulmaan pohtimaan Britannian EU-eron vaikutuksia. Paneelikeskustelu oli osa brittiläisten rehtoreiden Helsingin-vierailua, jonka aikana he tapasivat suomalaista korkeakoulutuksen ja tutkimuksen johtoa.

Heti paneelin aluksi Vivienne Stern, brittiyliopistoja edustavan UUK Internationalin johtaja, kertoi yleisölle pääviestinsä brexit-epävarmuuden keskellä: ei panikoida. Sternin mielestä viisainta tässä tilanteessa on jatkaa työskentelyä samaan tapaan kuin ennenkin.

– Jos emme tee niin, omat pelkomme toteutuvat, hän totesi.

Britannian on määrä jättää EU virallisesti 29.3.2019. Maa on neuvotellut kuluvalla viikolla Euroopan unionin kanssa siirtymäjakson ehdoista, jotka EU-huippukokouksen tulee vielä hyväksyä.

 

Minkälainen olisi hyvä varasuunnitelma?

Exeterin yliopiston johtaja Steve Smith kertoi, että brittiyliopistoilla on nyt meneillään isoja tehtäviä brexitiin liittyen. Yksi niistä on tavata tärkeitä eurooppalaisia kumppaneita, joihin Suomikin kuuluu, ja kartoittaa heidän näkemyksiään: minkälaiseen varasuunnitelmaan turvaudutaan, jos Britannian EU-ero toteutuu?

Jos asiat menevät huonosti ja lähdemme Euroopan unionista, voisimmeko luoda sarjan kahdenvälisiä järjestelyitä? Smith pohti.

Isoksi puheenaiheeksi Tiedekulman paneelissa nousi Britannian tulevaisuus Erasmus-ohjelmassa. East Anglian yliopiston johtoa edustaneen professori David Richardsonin mukaan toiveissa on, että maa pysyisi mukana myös jatkossa – jos tämä ei kuitenkaan onnistu, voitaisiin kahdenvälisiä järjestelyjä miettiä opiskelijoiden ja henkilökunnan vaihtoa ja yhteistyötä varten.

UNIFIn puheenjohtajan Jukka Mönkkösen mukaan tällaisista järjestelyistä ollaan valmiita keskustelemaan. Hän kuitenkin muistutti, että eurooppalaisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vahvuutena on nimenomaan eurooppalainen verkosto. Sen vuoksi kahdenvälisyys ei ole paras mahdollinen varasuunnitelma, vaan olisi löydettävä jonkinlainen välimallin ratkaisu.

Tämä on mielenkiintoista: minkälaisia vaihtoehtoja on olemassa? Mönkkönen kannusti ideointiin.

 

Tulevaisuus huolettaa henkilökuntaa ja opiskelijoita

Paneelissa pohdittiin myös sitä, kuinka paljon brexit varjostaa tällä hetkellä tiedeyhteisön ja opiskelijoiden arkea. Richardson arvioi, että tilanne on hieman erilainen kussakin brittiyliopistossa. Varmaa kuitenkin on, että EU-maista saapuvat työntekijät tuntevat epävarmuutta tulevaisuudesta.

Meidän täytyy tehdä kovasti töitä vakuuttaaksemme, että pystymme tukemaan Britanniaan saapuvaa henkilökuntaa.

Kansainvälisten asioiden asiantuntija Fatim Diarra Suomen ylioppilaskuntien liitosta puolestaan arveli, että suomalaisopiskelijoita ei huoleta niinkään tämänhetkinen tilanne. Britannian hallitus on luvannut, että vuonna 2018 maassa opintonsa aloittavat EU-opiskelijat voivat suorittaa tutkintonsa loppuun samoilla ehdoilla kuin brittitoverinsa.

Mutta mitä tapahtuu sen jälkeen – esimerkiksi niille, jotka jäävät maahan pysyvästi? Minkälainen on heidän tulevaisuutensa Britanniassa?

– Tämä on isompi ongelma, Diarra totesi.

 

Tutkimusyhteistyön jatkamista pidetään tärkeänä

Paneelissa keskusteltiin myös eurooppalaisen tutkimusyhteistyön tulevaisuudesta. Sen osalta jatko näyttää toiveikkaalta, koska Britannia on hyötynyt paljon Euroopan unionin tutkimusrahoituksesta.

– Poliitikot, jopa ne jotka kannattavat brexitiä, ovat yksimielisiä siitä, että tutkimusyhteistyötä täytyy jatkaa, Smith sanoi.

Keskusteluissa nousi esiin myös tieteen kansainvälisyys, jota osallistujat pitivät tärkeänä seikkana. Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri muistutti, että minkä tahansa parissa työskentelemmekin, paras vaikuttavuus saadaan aikaan kansainvälisellä lähestymistavalla.

– Ajattelen, että kaikki yhteiskuntiemme suurimmat haasteet ovat globaaleja, Hämeri totesi.

Paneelin lopuksi osallistujilta tiedusteltiin, minkälainen olisi unelmien maailma, jossa he tahtoisivat elää viiden vuoden päästä. Monen puheessa painottui toive siitä, että brexit olisi ollut vain pahaa unta. Jos tämä haave ei kuitenkaan toteudu, on vaikeaan tilanteeseen silti mahdollista suhtautua myönteisesti.

– Kun vastaan tulee haaste, tehdään yhdessä töitä sen ratkaisemiseksi ja lopulta ollaan vahvempia, Richardson totesi.

 

Voit katsoa paneelikeskustelun kokonaisuudessaan täältä.

Jaa artikkeli

FacebooktwitterlinkedinmailFacebooktwitterlinkedinmail
 
Erikoistumiskoulutus
Ota meihin yhteyttä!
Perustietoa yliopistoista