Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry In english På svenska
Suomen yliopistot UNIFI ry
SIVISTYS - LUOVUUS - VAIKUTTAVUUS

Ilkka Niemelä: Osaamisen painopiste siirtymässä vauhdilla Aasiaan – ”Jos emme havahdu tähän millään lailla, meidän käy huonosti”

Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä muistuttaa, että hyvinvointimme on pitkälti kiinni henkisestä pääomastamme.

Kansainvälisen toimintakentän nopea muutos. Siinä asia, josta suomalaisissa yliopistoissa ja yhteiskunnassa pitäisi Aalto-yliopiston rehtorin Ilkka Niemelän mielestä puhua enemmän. Näkyvissä on nimittäin kolme isoa trendiä, jotka vaikuttavat korkeakoulujemme tulevaisuuteen.

– Nyt olemme tilanteessa, että jos emme havahdu tähän millään lailla, meidän käy huonosti, Niemelä toteaa.

Ensimmäiset trendit ovat korkeakoulutuksen kasvu sekä opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuuden lisääntyminen. Korkeakoulutettavien määrä on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta yli 200 miljoonaan, ja samalla opintojen ja työn perässä muuttamisesta on tullut entistä yleisempää. Yhteistyöverkostotkin rakentuvat uudenlaisella logiikalla.

– Yliopistot eivät hae kumppaneita enää vain läheltä, Niemelä toteaa.

Kolmas iso muutos on Aasian nouseminen vauhdilla tutkimuksen ja koulutuksen kärkeen. Niemelä toteaa, että esimerkiksi väestöpohjaltaan Suomen kokoinen Singapore satsasi taannoin tutkimuksen vahvuusalueiden kehittämiseen 14 miljardia dollaria, kun meillä on totuttu puhumaan muutamista miljoonista.

Kiinassa ja Intiassa panostukset ovat vielä suurempia. Tuoreiden tilastojen mukaan iso osa maailman johtavista korkeakouluista esimerkiksi tekniikan alalla sijaitseekin jo kyseisissä maissa.

– Aasialaiset yliopistot kehittyvät sellaista vauhtia, että emme oikeastaan pysy kyydissä.

 

Verkostoista putoamisella olisi tuhoisat seuraukset

Mutta miksi meidän Suomessa pitäisi välittää siitä, mitä maailmalla tapahtuu? Koska hyvinvointimme on pitkälti kiinni henkisestä pääomastamme ja taloutemme on erittäin innovaatiovetoinen, Niemelä toteaa.

– Olemme valinneet sellaisen tien, että meillä pitää olla jatkossakin edistyksellistä koulutusta ja korkealaatuista tutkimusosaamista.

Niitä taas syntyy vain parhaissa verkostoissa – juuri sellaisissa, joita parhaillaan nousee Aasiaan. Niemelän mielestä muutosta osaamisen painopisteessä ei ole vielä kunnolla sisäistetty. Toisin on yritysmaailmassa, jossa puhutaan paljon idän nousemisesta talouden veturiksi.

– Vielä ollaan ehkä tuudittautuneita siihen, että eurooppalainen koulutusjärjestelmä on sentään aika hyvä.

Jos unesta ei herätä, seuraukset voivat olla ikäviä. Niemelä muistuttaa, että kilpailun kiristyessä kenttään muodostuu kerroksia, kun vauhdikkaasti kehittyvät ryhtyvät toimimaan keskenään.

– Jos olemme väärässä kerroksessa, emme pääse parhaisiin verkostoihin.

 

Suomi-joukkueella on hyvät mahdollisuudet menestyä

Niemelän mielestä on kuitenkin keinoja, joilla voimme estää riskejä toteutumasta. Yksi niistä olisi rakentaa kansainvälisesti vetovoimaisia osaamiskeskittymiä, jotka houkuttelevat Suomeen opiskelijoita ja tutkijoita ympäri maailmaa.

Niin on ryhdytty tekemään jo monissa maissa, esimerkiksi Saksassa. Meillä maaperä rakentamiseen olisi Niemelän mukaan jopa erityisen otollinen, koska olemme tottuneet tekemään yhteistyötä matalalla kynnyksellä.

– Se on yksi iso etumme kansainvälisesti. Jos tällaisia keskittymiä saataisiin aikaan, pystyisimme aika tehokkaasti saamaan niiden edut laajasti yhteiskunnan käyttöön.

Käytännössä keskittymien rakentaminen vaatisi, että yliopistot profiloituisivat ja jakaisivat tehtäviä. Tunnistettaisiin, mitkä ovat aidot kansainvälisesti potentiaaliset osaamisalueet, ja ryhdyttäisiin kehittämään niitä.

Tämä ei kuitenkaan ole ihan yksinkertaista. Niemelä tietää, että esimerkiksi painopistealueiden valinta saattaa synnyttää korkeakouluissa jännitteitä.

– Se tulkitaan helposti niin, että valinnanvapautta kavennetaan ja arvostusta omaan tekemiseen ei tule samalla lailla.

Viisainta olisikin hänen mielestään aloittaa käymällä kansainvälisen toimintaympäristön muutoksista mahdollisimman laajaa keskustelua. Oleellista olisi myös näkökulman muutos: että ratkaisuja tehtäessä ei tuijotettaisi liikaa Suomen sisälle vaan katsottaisiin, mitä maailmalla tapahtuu.

– Me olemme Suomi-joukkue, jolla on hirveän hyvät mahdollisuudet pärjätä kisassa, jos toimimme fiksusti.

 

Poliittiset päätökset tukevat muutoksiin sopeutumista

Niemelä pitää hyvänä, että toimintakentän muutoksiin vastaaminen on nostettu tavoitteeksi myös poliittisella tasolla. Esimerkiksi osaamiskeskittymät ja verkostoissa mukana oleminen mainitaan molemmat opetus- ja kulttuuriministeriön visiossa 2030.

Lisää toimenpiteitä kuitenkin tarvitaan.

– Rahoitusmalleilla voitaisiin luoda kannusteet hyvään yhteistyöhön ja joustaviin opintoihin maan sisällä sekä tukea verkostomaista toimintaa.

Hyvänä esimerkkinä kotimaan verkostoista Niemelä pitää hiljattain Suomeen perustettua tekniikan alan yhteistyöyliopistoa FITechiä. Sen tärkeimpänä tehtävänä on alkuvaiheessa tuottaa Lounais-Suomeen tekniikan osaajia, joita meriteollisuus tarvitsee risteilijätilausten lähdettyä kasvuun. Tulokset ovat olleet lupaavia.

– Siinä pystyttiin aika nopeasti organisoimaan toimintamalli, jossa opiskelijoita tuli mukaan erilaisiin projekteihin ja uutta osaamista löytyi.

Mutta entäpä tulevat vuodet – minkä vuoksi päättäjien kannattaisi keskittyä siihen, että suomalainen koulutus ja tutkimus saataisiin pidettyä maailman kärjessä? Vastaus on yksinkertainen: koska se on paras mahdollinen sijoitus tulevaisuuteen.

Niemelän mukaan asia pääsee helposti unohtumaan, koska yliopistosektorilla satsausten hyödyt tulevat näkyviin vasta viiveellä. Samoin olisi säästöistä aiheutuvien haittojen laita.

– Jos emme tee investointeja nyt, syömme periaatteessa lastemme eväitä.

 

ÄÄNESSÄ TÄLLÄ KERTAA:

Ilkka Niemelä

  • Syntynyt Turussa vuonna 1961.
  • Koulutukseltaan tekniikan tohtori.
  • Tutkinut automaattisen päättelyn ja rajoiteohjelmoinnin menetelmiä ja niiden sovelluksia.
  • Toiminut aikaisemmin muun muassa Teknillisen korkeakoulun tietojenkäsittelytekniikan
    professorina ja Aalto-yliopiston provostina.
  • Aalto-yliopiston rehtori vuodesta 2017 lähtien.
  • Neuvottelukunnan jäsen Tieteen tietotekniikan keskus CSC:ssä vuosina 2017–2018.
  • Erityiset kiinnostuksen kohteet: monialainen yhteistyö tutkimuksessa ja koulutuksessa,
    digitalisaation tuomat muutokset ja yliopistokentän kansainvälinen kehitys.
  • Parasta rehtorin työssä: ”Uuden oppiminen, mahdollisuus työskennellä paremman tulevaisuuden hyväksi
    innostuneessa ja koko ajan kehittyvässä työyhteisössä.”
  • UNIFIn hallituksen varapuheenjohtaja kaudella 2018–2019.

 

 

Teksti ja kuva: Anna Humalamäki

Jaa artikkeli

FacebooktwitterlinkedinmailFacebooktwitterlinkedinmail
 
Erikoistumiskoulutus
Ota meihin yhteyttä!
Perustietoa yliopistoista