Jari Kuusisto: Seuraavan hallituksen panostettava tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa kansainvälistymiseen ja pitkäjänteisyyteen – ”Paljon enemmän kaivattaisiin ennustettavuutta”

 | Rehtorin mietteitä

Minkälaista tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa Suomen kannattaisi lähivuosina tehdä? Tämä ajankohtainen kysymys on monien mielissä nyt eduskuntavaalien lähestyessä.

Vaasan yliopiston rehtorilla Jari Kuusistolla on tulevalle hallitukselle toivelista valmiina: TKI-politiikkaan tarvitaan lisää pitkäjänteisyyttä, vankkaa ja monipuolista rahoitusta sekä kansainvälisyyttä. Viime vuosina ohjaus on hänen mielestään ollut turhan tempoilevaa.

– Mitä sieltä kaivattaisiin paljon enemmän, on ennustettavuutta ja näkemystä siitä, mihin mennään jatkossa, Kuusisto toteaa.

Tempoilevuuden hän katsoo saaneen alkunsa oikeastaan jo Nokian romahduksesta. Pitkään 1990-luvun laman jälkeen Suomi nähtiin mallioppilaana ja uuden soveltajana, Kuusisto kertaa. Kun Nokialla meni hyvin, ajateltiin, että myös Suomen innovaatio- ja tiedepolitiikka on hyvää ja eteenpäin katsovaa. TKI-satsauksia kasvatettiin.

– Sitten kun Nokialle tapahtui mitä tapahtui, suomalaisiltakin meni usko. Tulivat isot budjettileikkaukset.

Ehkä päättäjät näkivät asian niin, että TKI-panostukset eivät toimineet, koska ne eivät taanneet jatkuvaa menestystä, Kuusisto pohtii.

– Vaikka se on ihan normaalia, että välillä menee paremmin ja välillä huonommin.

Suomalaisten päästävä mukaan tärkeisiin pöytiin

Siihen Kuusisto on tyytyväinen, että viime aikoina on näkynyt merkkejä myönteisestä käänteestä poliittisessa ilmapiirissä. Osaamissatsauksia on alettu pitää jälleen tärkeinä.

Jatkossa hän näkisi mielellään, että Suomi hakisi omalle politiikalleen entistä enemmän kansainvälisiä vertailukohtia esimerkiksi Ruotsin, Tanskan, Saksan ja Hollannin kaltaisista maista, joissa osaamiseen investoidaan.

Kyseiset maat ovat myös vahvasti mukana EU:ssa ja kansainvälisissä organisaatioissa vaikuttamassa. Tätä Kuusisto toivoisi suomalaistenkin tekevän nykyistä enemmän.

– Jos Suomi haluaa panostaa osaamiseen, edellytyksenä on, että tehdään töitä – eikä vain omassa maassa, vaan ollaan aktiivisesti mukana.

Kuusiston mielestä Suomen tutkimus- ja innovaatiopolitiikka on ollut perinteisesti melko kansallista, mikä näkyy esimerkiksi ministeriöiden miehityksissä.

– Siellä on hyvin vähän monimuotoisuutta. Kun vertaa moniin Euroopan maihin, tilanne on aivan eri, ja niissä ihmiset vielä vaihtavatkin maasta toiseen: saksalaisia asiantuntijoita voi mennä Ranskaan ja päinvastoin, Kuusisto kuvailee.

Osaltaan Suomen tilannetta selittävät toki kaukainen pohjoinen sijainti ja pieni kielialue. Mutta toisaalta juuri niiden voisi ajatella myös kannustavan rohkeaan kansainvälistymiseen.

– Sitä suuremmalla syyllä systeemi pitäisi avata niin, että siinä voitaisiin hyödyntää osaamista mahdollisimman hyvin.

Suomalaisia pidetään hyvin osaavina, ja olemme haluttuja kumppaneita työryhmiin.

Erityisesti Kuusistoa huolettaa tällä hetkellä se, ovatko suomalaiset tarpeeksi aktiivisesti mukana kansainvälisissä verkostoissa.

– Ainakin komissiosta ja sieltäpäin tulee viestiä, että mihin olette kadonneet, suomalaiset. Aikaisemmin suomalaiset olivat hyvin aktiivisia EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikan vaikuttajia. Meillä on hyvä maine ja meitä kaivataan mukaan päätöksentekoon.

Kuusiston mielestä olisikin tärkeää, että Suomi varmistaisi jatkossa entistä pontevammin paikkansa tärkeissä pöydissä. Siitä se ei ainakaan jää kiinni, etteikö meidän näkemyksillemme ja taidoillemme olisi kysyntää.

– Suomalaisia pidetään hyvin osaavina, ja olemme haluttuja kumppaneita työryhmiin, hän arvioi.

Tieto paketoitava päättäjille sopiviksi paketeiksi

Entä mihin muuhun seuraavalla hallituskaudella kannattaisi panostaa ennakoitavan TKI-politiikan ja kansainvälistymisen lisäksi? Ainakin tutkimustietoa tulisi hyödyntää päätöksenteossa entistä paremmin.

– Tietoahan on yleisesti ottaen maailmassa enemmän nykyään kuin kukaan pystyy hyödyntämään. Yksi tapa olisi ottaa tehokkaammin käyttöön kaikkea sitä, mitä uutta on jo tällä hetkellä olemassa, Kuusisto ehdottaa.

Hänen mukaansa päättäjille kannattaisi koota tärkeistä asioista helposti omaksuttavia tietoiskuja – poliitikot kun ovat kiireisiä, eikä pitkien raporttien lukemiseen ole välttämättä aikaa. Tämä toki edellyttää, että monimutkaisiakin asioita pystytään yksinkertaistamaan ymmärrettävään muotoon.

Tarpeellista olisi myös panostaa vuoropuheluun tutkimus- ja innovaatiopolitiikan eri osapuolten välillä. Sitä varten ei välttämättä tarvitsisi kuitenkaan perustaa uusia organisaatioita, koska esimerkiksi ministeriöt, Tutkimus- ja innovaationeuvosto, Suomen Akatemia ja Business Finland toimivat jo näiden kysymysten parissa.

– Meillä on oikeastaan työkalut siihen olemassa. Kyse on enemmän siitä, kuinka aktiivisesti niitä käytetään, Kuusisto toteaa.

Mielenkiinto yliopistoja kohtaan myönteinen asia

Kaiken kaikkiaan oppimisella ja tutkimuksella voi olla edessään isojen muutosten vuodet, kun tekoälyn ja digitalisaation kaltaiset ilmiöt muokkaavat kenttää. Tämä olisi hyvä pitää mielessä myös yliopistojen poliittista ohjausta suunniteltaessa.

Kuusiston mielestä paras järjestelmä olisi sellainen, joka ei liikaa jumiuttaisi vanhoihin malleihin mutta ei myöskään ohjaisi johonkin tiettyyn vaihtoehtoon, vaan mahdollistaisi monenlaiset ratkaisut – kehitystä kun on mahdotonta ennustaa tarkalleen.

– Yleensä näissä asioissa on niin, että julkinen hallinto on hyvin huono veikkaamaan voittavaa hevosta.

Myönteisenä asiana Kuusisto pitää sitä, että poliitikkojen kiinnostus yliopistoja kohtaan näyttäisi vuosien saatossa kasvaneen. Huomiota saadaan enemmän kuin aikaisemmin, mutta samalla on lisääntynyt myös mikromanagerointi – aloitteita tulee paljon, ja ne voivat mennä aika pieniinkin yksityiskohtiin.

– Mielenkiinto on aina hyvä, mutta liian lyhytjänteiset tekemiset sopivat yliopistoille huonosti, Kuusisto muistuttaa.

Yliopistoja ohjattaessa on hyvä pitää mielessä, että isoja muutoksia toimintaan ei pystytä tekemään kovin äkkinäisesti vaan ne on toteutettava maltilla. Myös huippututkimus tarvitsee kehittyäkseen pitkiä aikoja.

– Kuten viime Millennium-palkinto osoitti, saattaa vaatia kymmeniä vuosia, että tutkimuksesta syntyy kaupallisia käytännön toteutuksia, Kuusisto kiteyttää.

Äänessä tällä kertaa: Jari Kuusisto

  • Syntynyt vuonna 1962.
  • Koulutukseltaan PhD lontoolaisesta Kingstonin yliopistosta.
  • Tutkinut tieteellisellä urallaan muun muassa tuotantotaloutta ja innovaatioita.
  • Toiminut mm. vierailevana tutkijana Massachusettsin teknillisen korkeakoulun Sloan School of Managementissa sekä Vaasan yliopistossa SC-Research-tutkimusyksikön johtajana ja vararehtorina.
  • Vaasan yliopiston rehtori vuodesta 2015 lähtien.
  • Luottamustoimena mm. jäsenyys UNIFIn hallituksessa. Akateemisen uran lisäksi toiminut tutkimus- ja innovaatiopolitiikan konsulttiyrityksen European Touch Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 1995 lähtien.
  • Erityiset kiinnostuksen kohteet: innovaatiotutkimus, kansalaistiede ja uudet tavat tehdä tiedettä.
  • Parasta rehtorin työssä: ”Se, kun muutosta tehtäessä saa käyttää omaa teoreettista taustaa ja soveltaa sitä käytäntöön.”

Teksti ja kuva: Anna Humalamäki

Jaa:

Lisää puheenvuoroja

 | Rehtorin mietteitä

Liisa Laakso: Uuden yliopistolain vaikutuksia johtamiseen kannattaisi pohtia – ”Nyt voisi olla hyvä aika käydä arvioivaa keskustelua siitä, minkälaisia kokemuksia yliopistoilla on hallitusten työskentelystä”

Minkälaista tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa Suomen kannattaisi lähivuosina tehdä? Tämä ajankohtainen kysymys on monien mielissä nyt eduskuntavaalien lähestyessä. Vaasan yliopiston rehtorilla Jari…

 | Rehtorin mietteitä

Jouko Niinimäki: Yliopistojen osaamiskärkien rakentaminen hyvässä vauhdissa, kehitys jatkuisi parhaiten perusrahoituksen avulla – ”Silloin syntyisi varmaan myös vähemmän tyytymättömyyttä ja turhaa työtä”

Minkälaista tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa Suomen kannattaisi lähivuosina tehdä? Tämä ajankohtainen kysymys on monien mielissä nyt eduskuntavaalien lähestyessä. Vaasan yliopiston rehtorilla Jari…

 | Blogi

Asiantuntija Heidi Laine: ”Avoimen tieteen periaatteet sopivat yhteen tietosuojan kanssa”

Minkälaista tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa Suomen kannattaisi lähivuosina tehdä? Tämä ajankohtainen kysymys on monien mielissä nyt eduskuntavaalien lähestyessä. Vaasan yliopiston rehtorilla Jari…