Suomen yliopistot UNIFI ry In english På svenska
Suomen yliopistot UNIFI ry
VUOROPUHELU - LUOVUUS - YHTEISTYÖ

Suomen yliopistojen taloudelliset vaikutukset arvioidaan

Yliopistojen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on ollut yliopistoissa ja laajemminkin keskustelunaiheena viime vuosina. Viime vuonna UNIFIn ja Arenen yhteisprojektissa yhteiskunnallista vaikuttavuutta käsiteltiin laajasti ja monipuolisesti, ja myös opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi oman laajan selvityksensä vaikuttavuuden tavoista ja näkökulmista. Samoin Suomen Akatemian Tieteen tila käsittelee tieteen vaikuttavuutta ja tehtäviä yhteiskunnassa.

Tänä vuonna vaikuttavuusteema jatkuu, kun UNIFI yhdessä Akavan, Elinkeinoelämän keskusliiton, Sivistystyönantajien ja Suomen ylioppilaskuntien liiton kanssa arvioittaa yliopistojen taloudellisia vaikutuksia. Arvioinnissa tarkastellaan vaikutusten laajuutta ja suuruutta sekä yliopistojen tuottamaa lisäarvoa. Tulokset julkistetaan 13.6.2017. Arvioinnin tekee skotlantilainen BiGGAR Economics Ltd., joka on aiemmin analysoinut mm. Eurooppalaisten LERU-huippuyliopistojen ja Skotlannin yliopistojen taloudellisia vaikutuksia. Suomessa vastaavaa arviointia ei ole aiemmin tehty.

Yliopistojen taloudellisista vaikutuksista selkeimpiä ja tunnetuimpia ovat korkean osaamisen tuotantoon liittyvät vaikutukset, jotka näkyvät konkreettisesti yliopistokoulutuksen suorittaneiden korkeampana palkkana. Toisaalta yliopistojen yhteenlaskettu työllisyysvaikutus on lähes 30 000 henkilötyövuotta (vuonna 2016), ja yliopistot ovatkin usein sijaintialueillaan merkittäviä työnantajia. Hankalammin mitattavia ovat puolestaan ne vaikutukset, jotka syntyvät yliopistojen tuottaman tiedon ja yliopistoissa tehtyjen keksintöjen kaupallistamisesta sekä muun osaamisen siirrosta työ- ja elinkeinoelämän käyttöön. Muun muassa näihin seikkoihin nyt tehtävän arvioinnin olisi tarkoitus tuoda lisävalaistusta.

Suomessa kansalliseksi kilpailukykystrategiaksi on valittu nojaaminen korkeaan osaamiseen ja korkean lisäarvon tuotantoon, ja yliopistoilla osana innovaatiojärjestelmää on tässä merkittävä rooli. Arviointi tekee osaltaan näkyväksi sitä, miten yliopistot tästä roolista tällä hetkellä suoriutuvat. Samoin tulokset antavat joka tapauksessa hyviä koordinaatteja, joiden perusteella voidaan suunnitella tulevaisuuden askelmerkkejä niin yliopistoissa kuin poliittisellakin tasolla. Lähtökohtana on hyvä pitää mielessä, että kaikki yliopistojen vaikuttavuus, myös taloudellinen vaikuttavuus, perustuu yliopistojen riittävään ja tehtävien laajuutta kunnoittavaan rahoitustasoon, sekä laajaan autonomiaan tehtävien hoitamisessa.

 

Jarmo Kallunki

 

Jaa artikkeli

FacebooktwitterlinkedinmailFacebooktwitterlinkedinmail
 
Tohtorikoulutus Suomessa
Ota meihin yhteyttä!
Erikoistumiskoulutus