Suomen yliopistot UNIFI ry In english På svenska
Suomen yliopistot UNIFI ry
VUOROPUHELU - LUOVUUS - YHTEISTYÖ

Jukka Kola: Epävakaassa maailmassa tarvitaan enemmän tietoa

rehtorin huoneesta

Kerran kuukaudessa vierailevana kirjoittajana yksi rehtoreista.


HY päärakennus sisäpiha

Kuva: Ida Pimenoff/Helsingin yliopisto

Maailman meno vaikuttaa valitettavasti varsin epävakaalta. Brexit ja Yhdysvaltain presidenttivaalitulos yllättivät monet, ja niiden vaikutuksia enemmänkin arvaillaan kuin vielä tunnetaan. Lyhytjännitteisesti voi ajatella, että Brexit toisi esimerkiksi Suomelle etuja EU:n tutkimusrahoituksessa. Mutta pitemmän päälle selvää on, että talouden ja tieteen saroilla kilpailukykyisen Ison-Britannian ero EU:sta heikentää monella tavoin EU:n kilpailukykyä. Kuningaskunnassa kysellään myös, vahvistuuko itsenäisyysinto uudestaan Skotlannissa, tai haluaisiko Pohjois-Irlanti liittyä EU-jäsenmaa Irlantiin.

Joudumme vielä odottamaan tovin, ennen kuin näemme tuleeko Ranskan ja Saksan vaaleissa lisää yllätyksiä. Osaamme jo paremmin ymmärtää muutospaineita vaalikampanjoiden aikaan eikä vasta jälkeenpäin? Suomen kuntavaalit jäävätkin tässä kokonaiskuviossa pieneen rooliin. Toisaalta ne vaikuttavat olennaisesti meidän kaikkien arkeen ja elämään omissa kotikunnissamme.

Globalisaatio ja kansainvälisen kilpailun kasvu ovat jo pitkään vaikuttaneet Suomessakin, niin valtioon kuin kansalaisiin. Olemmehan vahvasti vientiriippuvainen maa. Suomen omissa ratkaisuissa on otettava huomioon muiden maiden tekemät ja tulevat päätökset. Yksin ei pärjää, vaan on löydettävä sopivat, luotettavat yhteiskumppanit. Mitkä maat ovat  Suomelle sellaisia? Piileekö tässä meille yksi epävarmuus- tai riskitekijä lisää?

Yleisen kansainvälisen ja kansallisen epävakauden ohella tavallisen ihmisen elämä voi tuntua epävarmalta. Digitalisaatio ja automatisointi robotteineen muuttaa ennakoitua voimakkaammin ja nopeammin työelämää. Roboteilla ei ole oppineisuutta alkuun enempää kuin meillä ihmisillä, algoritmien laatijoilla. Mutta ne oppivat varsin pian, sillä ne hyödyntävät big dataa paljon ihmisiä tehokkaammin.

Vanhoja työpaikkoja häviää kokonaan. Uusiakin töitä syntyy, mutta entisestä poikkeavin osaamisvaatimuksin: luovuus ja asiantuntijuus korostuvat. Osa ihmisistä voi syrjäytyä ja turhautua, mikä saattaa tuottaa yllättäviä äänestystuloksia.

Tällaisessa tilanteessa ei suinkaan pidä antaa periksi eikä vajota virran vietäväksi ajopuuksi. Epävakaina aikoina tarvitaan entistä enemmän luotettavaa tietoa päätösten perustaksi, kotimaassa ja kansainvälisesti. Tieteen ja tutkimuksen sekä korkeimman koulutuksen merkitys korostuu. Tutkijoiden ja opettajien tehtävä on omalla toiminnallaan vähentää totuudenjälkeisen ajan ja puhtaan populismin haitallisia vaikutuksia. Suomen kansa luottaa tieteeseen ja tutkijoihin, minkä viime syksynä julkistettu Tiedebarometri taas kerran hyvin osoitti. Käytännössä kiinnostus näkyi esimerkiksi Tieteen päivillä tammikuussa. Ne keräsivät Helsingin yliopistossa pidettyihin tapahtumiin ison joukon ihmisiä.

Haitallinen piirre päätöksenteossa näyttää myös olevan alituinen kiire, jolloin taustatietojen hankkiminen sekä tarpeelliset tutkimukset ja selvityksetkin jäävät tekemättä. Heikoin taustatiedoin tehdyt pikaiset päätökset voivat käydä lopulta hyvin kalliiksi.

Jos liiaksi ja lyhytjänteisesti arvioidaan asioita vain kustannusten kautta, vaikutukset pitemmällä aikajaksolla voivat olla hyvin haitallisia. Tällaisessa tilanteessa onkin hyvä muistuttaa päättäjiä iskulauseella: koulutuksen kustannukset eivät ole mitään verrattuna tietämättömyyden kustannuksiin.

Maailman osaavin kansakunta on hyvä tavoite. Siihen on myös aidosti sitouduttava ja panostettava. Koulutuksen ja oppimisen laatu kaikilla tasoilla, varhaiskasvatuksesta tohtorikoulutukseen, on varmistettava, ja sitä on koko ajan kehitettävä. Elinikäinen oppiminen ja uusiutuva työllistymiskyky ovat välttämättömiä nopeissa työelämän muutoksissa. Suomen hyvinvoinnin ja menestyksen kulmakivet eivät saa rapautua.

 


Kirjoittaja:
Jukka Kola on Helsingin yliopiston rehtori ja UNIFIn hallituksen varapuheenjohtaja. Blogikirjoitus perustuu Kolan Helsingin yliopiston vuosipäiväjuhlassa 24.3. pitämään puheeseen.

Tallenna

Jaa artikkeli

FacebooktwitterlinkedinmailFacebooktwitterlinkedinmail
 
Tohtorikoulutus Suomessa
Ota meihin yhteyttä!
Erikoistumiskoulutus